Päivitetty viimeksi: 7. syyskuuta 2026
Suomen viimeisin ennakollinen keskimääräinen bruttopalkka on 4 304 euroa kuukaudessa kokoaikaisilla palkansaajilla vuoden 2026 toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen ansiotietojen mukaan. Yksityiskohtaisemman kuvan palkansaajista antavat vuoden 2024 lopulliset palkkatilastot, joissa mediaani oli 3 615 euroa kuukaudessa. Luvut koskevat eri viiteajanjaksoja ja tilastosarjoja. Mediaani ei ole arvio vuodelle 2026. Tilastokeskus: vuoden 2024 lopulliset palkkatiedot.
Suomalaista työtarjousta harkitsevan on pohdittava käytännössä muutakin kuin maan keskipalkkaa. Miten palkka suhteutuu oman toimialan palkkatasoon? Sisältyykö siihen lomaraha? Mitä jää käteen verojen, asumisen ja arjen menojen jälkeen?
Tämä opas kokoaa nämä kysymykset yhteen uusimpien saatavilla olevien palkkatilastojen ja vuoden 2026 verosääntöjen pohjalta. Aloita arvioimalla käteen jäävä palkkasi nettopalkkalaskurilla ja vertaa tulosta omaan kuukausibudjettiisi.
Suomen keskipalkka: keskeiset luvut
| Mittari | Määrä | Viiteajanjakso ja merkitys |
|---|---|---|
| Viimeisin keskimääräinen bruttokuukausiansio | 4 304 € | Vuoden 2026 toinen neljännes, ennakollinen neljännesvuosisarja, kokoaikaiset palkansaajat |
| Kuukausittaisten kokonaisansioiden keskiarvo bruttona | 4 075 € | Vuoden 2024 lopulliset palkkarakennetiedot, kokoaikaiset palkansaajat |
| Kuukausittaisten kokonaisansioiden mediaani bruttona | 3 615 € | Vuoden 2024 lopulliset palkkarakennetiedot, kokoaikaiset palkansaajat |
| Alimman kymmenyksen raja | 2 483 € | 2024: noin 10 % ansaitsi tämän verran tai vähemmän |
| Ylimmän kymmenyksen raja | 6 119 € | 2024: noin 10 % ansaitsi tämän verran tai enemmän |
| Valtakunnallinen lakisääteinen vähimmäispalkka | Ei ole | Vähimmäispalkka määräytyy yleensä sovellettavan työehtosopimuksen perusteella |
Lähteet: neljännesvuosittaiset ansiotiedot, vuoden 2024 palkkatiedote, StatFinin palkkataulukko 15b1 ja InfoFinlandin palkkaohjeet.
Yhtä virallista ”keskimääräistä nettopalkkaa” ei voi johtaa näistä bruttoluvuista käyttämällä yhtä kiinteää prosenttia. Jäljempänä esitetyt nettoesimerkit kuvaavat tietynlaista verovelvollista.
Mitä palkkatilastot sisältävät?
Vuoden 2024 yksityiskohtaisten tietojen tilastollinen viitekuukausi on lokakuu. Kuukausittaisiin kokonaisansioihin sisältyvät säännöllinen palkka, asiaankuuluvat lisät, ylityökorvaukset ja veronalaiset luontoisedut, mutta eivät lomarahat eivätkä tulospalkkiot. Lukuja ei pidä tulkita koko vuoden rahapalkaksi jaettuna 12:lla. Tilastokeskus: palkkarakennetilaston dokumentaatio.
Vuoden 2024 tilastoon tehtiin myös merkittävä menetelmäuudistus. Siinä muun muassa laajennettiin tulorekisterin käyttöä ja otettiin mukaan alle viiden työntekijän työnantajat. Vertailu aiempiin julkaisuihin vaatii siksi huolellisuutta. Kahden julkaistun keskiarvon välinen muutos voi johtua palkkojen lisäksi tilaston kattavuuden muutoksista. Tilastokeskus: menetelmät ja vertailukelpoisuus.
Neljännesvuosisarja antaa tuoreemman kuvan ansioista, kun taas palkkarakennetiedot tarjoavat jäljempänä käytetyt yksityiskohtaiset erittelyt. Vuoden 2026 neljännesvuosisarjan keskiarvon jakaminen vuoden 2024 palkkarakennetilaston keskiarvolla ei antaisi luotettavaa mittaria palkkojen kasvulle. Käytä tähän vertailuun virallista ansiotasoindeksiä.
Selvitä työtarjouksesta ensin, tarkoittaako ilmoitettu summa rahana maksettavaa peruspalkkaa vai kokonaisuutta, johon sisältyvät edut ja muuttuvat palkanosat. Sopimuksen mukainen peruspalkka ja tilastollinen kokonaisansio eivät välttämättä mittaa samaa asiaa.
Keskipalkka ja mediaanipalkka
Keskiarvo saadaan laskemalla kaikki ansiot yhteen ja jakamalla summa palkansaajien määrällä. Mediaani kuvaa palkkajakauman keskimmäistä palkansaajaa: puolet ansaitsee vähemmän ja puolet enemmän.
Samassa vuoden 2024 lopullisessa aineistossa keskiarvo ylittää mediaanin 460 eurolla kuukaudessa. Suuret palkat nostavat keskiarvoa, joten mediaani on hyödyllinen lähtökohta palkkajakauman keskikohdan hahmottamiseen. StatFin: kuukausiansiot toimialoittain.
Kumpikaan luku ei kerro, mitä tietystä tehtävästä pitäisi maksaa. Aloitteleva työntekijä, kokenut asiantuntija ja osastonjohtaja tarvitsevat erilaiset vertailukohdat. Käytä valtakunnallisia lukuja yleiskuvan muodostamiseen ja rajaa vertailu sitten tarjouksen mukaiseen ammattiin, vastuisiin, kokemukseen ja työaikaan.
Bruttopalkka ja nettopalkka Suomessa
Käteen jäävä palkka riippuu vuotuisista veronalaisista tuloista, kotikunnasta, kirkon jäsenyydestä, vähennyksistä ja sosiaalivakuutustilanteesta. Suomessa palkasta toimitetaan ennakonpidätys ja peritään erikseen työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
| Vero tai maksu | Käsittely vuonna 2026 |
|---|---|
| Valtion tulovero | Progressiivinen; tosiasiallinen verorasitus riippuu verotettavasta tulosta ja vähennyksistä |
| Kunnallisvero | Vaihtelee kunnittain |
| Kirkollisvero | Peritään, jos verovelvollisen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys aiheuttaa maksuvelvollisuuden |
| Sairausvakuutusmaksut | Huomioidaan ennakonpidätyksessä tavanomaisesti vakuutetulla työntekijällä |
| Yleisradiovero | Oma tuloraja ja enimmäismäärä |
| Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | Tavanomaisessa työntekijän tilanteessa 7,30 % |
| Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | Tavanomaisessa työntekijän tilanteessa 0,89 % |
Lähteet: Verohallinnon vuoden 2026 veroperusteet ja Verohallinnon sosiaalivakuutusmaksuprosentit.
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat alla olevissa esimerkeissä yhteensä 8,19 %. Sairausvakuutusmaksuja ei saa vähentää toistamiseen, jos ne sisältyvät jo verolaskelmaan. Työnantajan maksut ovat puolestaan erillisiä: ne vaikuttavat työnantajan palkkauskustannuksiin, eikä niitä vähennetä lisäksi työntekijän sovitusta bruttopalkasta.
Arvioitu käteen jäävä palkka vuonna 2026
Näissä esimerkeissä käytetään Verohallinnon julkaisemia vuotuisia veromääriä Helsingissä asuvalle, evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvalle henkilölle, jolla on vain palkkatuloja, ei alaikäisiä lapsia ja joka saa automaattiset vähennykset. Oletuksena on 35 vuoden ikä ja tavanomainen työntekijän sosiaalivakuutusturva Suomessa. Finorum vähentää vuotuisesta bruttopalkasta nämä veromäärät ja 8,19 prosentin työntekijämaksut ja jakaa tuloksen 12:lla.
| Vuotuinen bruttopalkka | Vastaava bruttokuukausipalkka | Arvioitu nettopalkka kuukaudessa |
|---|---|---|
| 20 000 € | 1 667 € | 1 507 € |
| 30 000 € | 2 500 € | 2 084 € |
| 40 000 € | 3 333 € | 2 601 € |
| 50 000 € | 4 167 € | 3 045 € |
| 60 000 € | 5 000 € | 3 487 € |
| 70 000 € | 5 833 € | 3 904 € |
Summat on pyöristetty kokonaisiin euroihin. Lähde ja laskentaperuste: Verohallinnon esimerkit palkasta maksettavan veron määrästä vuonna 2026. Kyse on vuositasolla lasketuista esimerkeistä, ei virallisesta valtakunnallisesta nettopalkkasarjasta eikä taatuista kuukausittaisista palkkalaskelmista.
50 000 euron vuotuisella bruttopalkalla laskelma on 50 000 € − 9 361,96 € veroja − 4 095 € vakuutusmaksuja = 36 543,04 € nettona vuodessa. Vuotuiseen bruttosummaan on sisällytettävä laskelmassa huomioitava bonus. Älä lisää samaa bonusta kahdesti.
Käytä Finorumin nettopalkkalaskuria oman tilanteesi arviointiin ja Suomen vero-opasta verotuksen laajemman kokonaisuuden hahmottamiseen.
Miksi oma palkkalaskelmasi voi poiketa esimerkistä?
Ennakonpidätys on veron keräämisen tapa, eikä se välttämättä vastaa lopullista vuotuista verovelvollisuuttasi. Verokortilla on tuloraja, ja arvioitujen ansioiden tai vähennysten muutokset voivat edellyttää uutta verokorttia. Verohallinto mahdollistaa verokortin päivittämisen vuoden aikana. Verohallinto: veroprosentti ja tuloraja.
Bonuksen maksukuukausi, muutto kesken vuoden tai useampi työnantaja voivat tehdä yksinkertaisesta kuukausivertailusta harhaanjohtavan. Vertaa ensin vuotuisia bruttoansioita, arvioi sitten vuotuiset vähennykset ja selvitä lopuksi, miten raha maksetaan vuoden mittaan.
Palkat toimialoittain
Alla oleva taulukko perustuu vuoden 2024 lopulliseen palkkarakennetilastoon ja koskee kokoaikaisia palkansaajia. Molemmat sarakkeet kuvaavat kuukausittaisia kokonaisansioita bruttona.
| Toimiala | Keskiarvo | Mediaani |
|---|---|---|
| Kaikki toimialat | 4 075 € | 3 615 € |
| Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto sekä jäähdytys | 5 391 € | 4 974 € |
| Informaatio ja viestintä | 5 347 € | 4 990 € |
| Rahoitus- ja vakuutustoiminta | 5 323 € | 4 556 € |
| Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta | 4 705 € | 4 249 € |
| Teollisuus | 4 304 € | 3 848 € |
| Koulutus | 4 189 € | 4 146 € |
| Rakentaminen | 4 107 € | 3 764 € |
| Tukku- ja vähittäiskauppa; ajoneuvojen korjaus | 3 952 € | 3 362 € |
| Terveys- ja sosiaalipalvelut | 3 638 € | 3 273 € |
| Majoitus- ja ravitsemistoiminta | 2 910 € | 2 720 € |
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-taulukko 15b1, vuosi 2024, kokoaikaiset palkansaajat, kaikki palkkausmuodot ja molemmat sukupuolet.
Toimialan keskipalkka kattaa alan erilaiset työtehtävät. Se ei ole ammattikohtainen palkkatieto: informaatio- ja viestintäalan luku ei automaattisesti vastaa ohjelmistokehittäjän tavanomaista palkkaa, eikä terveys- ja sosiaalipalvelujen luku ole lääkärin palkka.
Kysy palkkaneuvottelussa tehtävän vaativuusluokituksesta ja siitä, mitä palkkaus sisältää. Vaatimattomalta vaikuttavan peruspalkan päälle voidaan maksaa vuorolisiä tai muita lisiä. Suurempi ilmoitettu kokonaispalkka taas voi riippua epävarmoista tulospalkkioista.
Alueelliset palkkaerot
Alueelliset luvut ovat hyödyllisiä työpaikkoja vertailtaessa, mutta ne ovat alueellisia mediaaneja, eivät kaupunkikohtaisia palkka-arvioita.
| Työpaikan sijaintimaakunta | Bruttokuukausiansioiden mediaani vuonna 2024 |
|---|---|
| Uusimaa, Helsinki mukaan lukien | 3 967 € |
| Pirkanmaa, Tampere mukaan lukien | 3 558 € |
| Pohjois-Pohjanmaa, Oulu mukaan lukien | 3 526 € |
| Keski-Suomi, Jyväskylä mukaan lukien | 3 471 € |
| Lappi | 3 467 € |
| Varsinais-Suomi, Turku mukaan lukien | 3 435 € |
| Etelä-Pohjanmaa | 3 286 € |
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-taulukko 15b2, kokoaikaiset palkansaajat, kaikki työnantajasektorit ja molemmat sukupuolet. Alue määräytyy työpaikan sijainnin mukaan.
Alueen korkeampi palkkataso ei automaattisesti merkitse suurempia käytettävissä olevia tuloja. Vertaa tarjouksen rinnalla todellisia asumisvaihtoehtoja ja työmatkatarpeita. Elinkustannukset Suomessa -opas auttaa jäsentämään vertailua. Käytä ajantasaisia asuntoilmoituksia siltä asuinalueelta ja sen kokoisista asunnoista, jotka todella valitsisit.
Julkisen sektorin palkat ja sukupuolten väliset erot
Vuoden 2024 mediaanipalkka oli valtion budjettitaloudessa 4 250 euroa, paikallishallinnossa ilman hyvinvointialueita 3 334 euroa ja hyvinvointialuehallinnossa 3 477 euroa. Ryhmien henkilöstörakenteet eroavat toisistaan, joten luvut eivät osoita samasta työstä maksettavaa vertailukelpoista palkkaetua. StatFin: ansiot työnantajasektoreittain.
Samassa taulukossa kuukausiansioiden mediaani on miehillä 3 888 euroa ja naisilla 3 376 euroa, joten ero on 512 euroa. Vertailu koskee kummankin ryhmän palkkajakauman keskimmäistä kokoaikaista palkansaajaa. Se ei mittaa samapalkkaisuuden toteutumista samanlaisessa työssä eikä ole tavanomainen keskimääräisiin tuntiansioihin perustuva sukupuolten palkkaeron mittari. StatFin: ansiot sukupuolen mukaan.
Nämä erot on tärkeää huomioida, kun valtakunnallisia tilastoja käytetään omissa palkkaneuvotteluissa. Olennainen kysymys on, miten ehdotettu palkka suhteutuu aidosti vastaavaan työhön ja vastuuseen.
Vähimmäispalkka ja työehtosopimukset
Suomessa ei ole valtakunnallista lakisääteistä vähimmäispalkkaa. Vähimmäispalkat määräytyvät yleensä alakohtaisten työehtosopimusten (TES) perusteella. Jos työhön ei sovelleta työehtosopimusta, palkan on silti oltava tavanomainen ja kohtuullinen. InfoFinland: palkka ja työaika.
Kysy, mitä työehtosopimusta tehtävään sovelletaan, mihin palkkaryhmään tehtävä kuuluu ja vaikuttaako aiempi kokemus vähimmäispalkkaan. Sopimus voi määrätä myös työajasta, lisistä ja lomajärjestelyistä. Sovellettava työehtosopimus tulee mainita työsopimuksessa. InfoFinland: työsopimus ja työehtosopimukset.
Säännöllisen työajan yleissääntö on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mutta järjestelyt voivat vaihdella toimialan ja työaikamuodon mukaan. Tarkista todellinen sopimuksen mukainen työaika ennen kahden kuukausipalkan vertaamista. InfoFinland: työaika.
Lomapalkka, lomaraha ja vuotuiset kokonaisansiot
Palkallinen vuosiloma ja lomaraha ovat eri asioita. Lomapalkka korvaa ansiot vuosiloman ajalta. Lomaraha on sovellettavaan sopimukseen perustuva lisämaksu, ei kaikille kuuluva lakisääteinen oikeus. Työehtosopimuksissa lomaraha on usein 50 % vuosilomapalkasta. Suomi.fi: vuosilomapalkka ja lomaraha.
Pyydä ennen tarjouksen hyväksymistä kirjallinen erittely vuotuisesta palkkauksesta:
- Kiinteä rahana maksettava kuukausipalkka ja maksuerien määrä.
- Oikeus lomarahaan ja sen laskentatapa.
- Taatut lisät ja erikseen eritellyt muuttuvat bonukset.
- Veronalaiset edut, kuten autoetu, ja mahdolliset työntekijältä perittävät maksut.
- Työaika ja lisätyötä koskevat järjestelyt.
Esimerkiksi 4 000 euroa maksettuna 12 kuukaudelta tarkoittaa 48 000 euron vuotuista peruspalkkaa. Mahdollinen sopimukseen perustuva lisäbonus muuttaa vuotuisia kokonaisansioita, ja se on huomioitava veroa arvioitaessa. Vuosipalkkapaketti, jonka kerrotaan ”sisältävän bonuksen”, on tulkittava eri tavalla kuin sama summa tarjottuna taattuna peruspalkkana.
Pysyvätkö Suomen palkat inflaation tahdissa?
Vuoden 2026 toisella neljänneksellä nimellinen ansiotasoindeksi nousi 3,4 % edellisvuodesta ja reaaliansiot 1,6 %. Molemmat arviot olivat ennakollisia 26. elokuuta 2026 julkaistussa tiedotteessa. Kokonaistasolla ansiot kasvoivat siten kuluttajahintoja nopeammin. Tilastokeskus: vuoden 2026 toisen neljänneksen ansiotiedote.
Tämä ei tarkoita, että jokainen työntekijä sai 3,4 prosentin korotuksen tai että kaikkien ostovoima kasvoi yhtä paljon. Oma tilanteesi riippuu palkkasi muutoksesta, verotuksesta ja menoista. Suuren vuokrankorotuksen kohdannut kotitalous voi kokea taloutensa heikentyneen, vaikka valtakunnallinen reaaliansioindeksi nousisi.
Kun palkkaasi tarkistetaan, vertaa työnantajan ehdottamaa korotusta sekä sovellettavaan palkkasopimukseen että omaan todelliseen vuosibudjettiisi. Kertaluonteinen bonus voi auttaa tämänhetkisissä menoissa kasvattamatta peruspalkkaa, johon tulevat korotukset perustuvat.
Mikä on hyvä palkka Suomessa?
Hyödyllinen vastaus yhdistää työmarkkinoiden vertailutason ja kotitalouden budjetin. Maan mediaanin ylittävä palkka voi olla yhdessä tehtävässä houkutteleva ja toisessa kilpailukyvyltään heikko. Kotitalouden koko ja asumisvalinnat ratkaisevat tämän jälkeen, kuinka paljon palkasta jää säästöön.
Rakenna budjetti nettotulojen, älä bruttopalkan varaan:
| Budjetin erä | Mitä merkitään |
|---|---|
| Asuminen | Vuokra tai asuntolainan maksuerä sekä erikseen laskutettavat maksut |
| Kotitalouden välttämättömät menot | Ruoka, sähkö, vakuutukset ja tietoliikenne |
| Liikkuminen | Joukkoliikenne tai kaikki auton pitämisestä aiheutuvat kustannukset |
| Perheeseen liittyvät velvoitteet | Lastenhoito, huollettavat ja säännölliset elatusmaksut |
| Epäsäännölliset menot | Matkat, korvaavat hankinnat ja vuosittaiset laskut jaettuna 12:lla |
| Säästöt | Vararahasto ja pidemmän aikavälin tavoitteet |
Puhtaasti havainnollistavassa budjetissa henkilölle, jolle jää käteen 3 000 euroa ja joka käyttää 2 300 euroa, jää kuukausittain 700 euroa. Muuten samanlaiselle kotitaloudelle, joka käyttää 2 700 euroa, jää 300 euroa. Nämä menot ovat oletuksia, eivät Suomen keskimääräisiä elinkustannuksia. Niiden tarkoitus on osoittaa, miksi sama palkka voi tuntua hyvin erilaiselta.
Käytä elinkustannusten vertailutyökalua Elinkustannukset Suomessa -oppaan rinnalla ja korvaa sitten yleiset arviot omilla asumis- ja menotiedoillasi.
Suomen vertailu muihin Euroopan maihin
Kansainväliset vertailut edellyttävät yhtenäisiä määritelmiä. Tarkista, sisältyvätkö lukuihin työnantajan eläkemaksut, bonukset tai osa-aikaiset työntekijät ja onko vuotuisten palkanmaksuerien määrä erilainen. Pelkkä bruttokuukausipalkkojen suuruusjärjestys ei ratkaise, kumpi tarjous parantaa taloudellista tilannettasi enemmän.
Aloita Finorumin keskipalkkavertailusta ja EU-maiden vertailukartasta. Tarkempaa maavertailua varten voit lukea artikkelit Keskipalkka Virossa ja Keskipalkka Tanskassa. Kiinnitä huomiota kunkin artikkelin määritelmiin ja ajankohtiin.
Tarkastele sitten muuttoa omien olosuhteidesi ja painotustesi kautta EU-muuttopisteytyksen avulla. Käytä tulosta suunnittelun tukena todellisen työtarjouksen, asumisvaihtoehtojen ja henkilökohtaisten mieltymysten rinnalla.
Palkasta säästämiseen ja sijoittamiseen
Kun kuukausibudjettiisi jää ylijäämää, pidä palkkatulot ja sijoitustulot erillään. Palkkalaskelma ei arvioi tulevan sijoitussalkun myynnin veroa eikä vuokra-asunnon nettotuottoa.
Tutustu sijoittamisen taustaan Sijoittaminen Suomessa -oppaassa ja käytä Suomen luovutusvoittoverolaskuria luovutusvoittoa koskevan esimerkkitilanteen arviointiin. Pidä Suomen vero-opas näiden laskelmien rinnalla, kun tarkastelet verotilannetta laajemmin.
Jos suunnitelmiisi kuuluu vuokratuloja, EU:n vuokratulojen verolaskuri auttaa niiden verotuksen tarkastelussa. Pidä se erillään omasta asumisbudjetistasi sekä muista omistamiseen, kaupankäyntiin ja rahoitukseen liittyvistä kustannuksista.
Lue lisää Finorumista
Tarkista laskelmasi ja vertaile vaihtoehtojasi näillä Finorumin työkaluilla ja oppailla:
- Suomen nettopalkkalaskuri: arvioi suomalaisesta palkasta käteen jäävä summa.
- Suomen luovutusvoittoverolaskuri: tutustu luovutusvoittojen verotukseen.
- EU-muuttopisteytys: vertaile muuttovaihtoehtoja omien painotustesi perusteella.
- EU-maiden vertailukartta: tutustu maihin Finorumin interaktiivisella kartalla.
- EU:n vuokratulojen verolaskuri: tarkastele erilaisia vuokratulojen verotustilanteita.
- Suomen vero-opas: hahmota verotuksen laajempi kokonaisuus.
- Elinkustannukset Suomessa: suhteuta palkkaluvut kotitalouden budjettiin.
- Sijoittaminen Suomessa: tutustu sijoittamiseen säästösuunnitelmasi rinnalla.
- Keskipalkkavertailu: vertaile ansioita eri puolilla Eurooppaa.
- Elinkustannusten vertailutyökalu: vertaile arvioituja elinkustannuksia.
- Keskipalkka Virossa ja Keskipalkka Tanskassa: lue maakohtaiset palkkaoppaat.
Vastuuvapauslauseke
Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa, ei henkilökohtaista vero-, laki-, talous- tai työsuhdeneuvontaa. Palkkatilastot koskevat ilmoitettuja ajanjaksoja ja väestöryhmiä. Nettopalkkaluvut ovat määritellylle esimerkkihenkilölle tehtyjä havainnollistavia vuosilaskelmia, jotka on muunnettu pyöristetyiksi kuukausittaisiksi määriksi. Ne eivät ole virallisia keskimääräisiä nettopalkkoja. Todelliset vähennykset ja maksut riippuvat henkilökohtaisista olosuhteista, verotuksellisesta asuinpaikasta, kotikunnasta, uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä, eduista, verovähennyksistä ja sosiaalivakuutusturvasta. Tarkista verokorttisi, työsopimuksesi ja asiaankuuluvat viranomaisohjeet ennen päätöksentekoa.
Iva Buće on taloustieteen maisteri, joka on erikoistunut digitaaliseen markkinointiin ja logistiikkaan. Hän yhdistää analyyttisen ajattelun luovuuteen tehdäkseen talous- ja sijoitusaiheista ymmärrettäviä laajemmalle yleisölle. Finorumissa hän selittää monimutkaisia talouden käsitteitä selkeästi ja käytännönläheisesti tavallisille lukijoille ja sijoittajille.
Sources & References
EU regulations & taxation
- Vero.fi — Verohallinnon esimerkit palkasta maksettavan veron määrästä vuonna 2026
- Verohallinnon sosiaalivakuutusmaksuprosentit
- Verohallinnon vuoden 2026 veroperusteet
- Verohallinto: veroprosentti ja tuloraja
Additional educational resources
- Infofinland.fi — InfoFinland: työaika
- InfoFinland: työsopimus ja työehtosopimukset
- Pxdata.stat.fi — StatFin: ansiot sukupuolen mukaan
- Tilastokeskus, StatFin-taulukko 15b1
- Stat.fi — neljännesvuosittaiset ansiotiedot
- Tilastokeskus: menetelmät ja vertailukelpoisuus
- Tilastokeskus: vuoden 2026 toisen neljänneksen ansiotiedote
- vuoden 2024 palkkatiedote
- Suomi.fi: vuosilomapalkka ja lomaraha