Viimeksi päivitetty 6. syyskuuta 2026
Suomessa henkilöiden tulot jaetaan kahteen pääluokkaan. Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti valtionverolla ja kunnallisverolla, kun taas sijoitustuotot ovat yleensä pääomatuloa, josta maksetaan 30 tai 34 prosentin vero. Kokonaisuuteen kuuluvat myös palkasta perittävät vakuutusmaksut, yleisradiovero ja kirkkoon kuuluvilla kirkollisvero.
Sijoittajan kannalta säännöt ovat selkeämmät kuin joissakin Euroopan maissa, mutta eivät aina yksinkertaisia. Pörssiosingoista vain osa on veronalaista, luovutustappioita voidaan siirtää myöhemmille vuosille ja osakesäästötili lykkää suorien osakesijoitusten verotusta. Ulkomaiset välittäjät, rahastot, kryptovarat ja listaamattomien yhtiöiden osingot vaativat tarkempaa huomiota.
Tässä oppaassa selitetään vuoden 2026 keskeiset säännöt palkansaajille, sijoittajille, kiinteistönomistajille, itsenäisille ammatinharjoittajille ja kansainvälisesti liikkuville henkilöille.
Verotus yhdellä silmäyksellä: keskeiset luvut
| Vero tai maksu | Verokanta tai raja vuonna 2026 | Huomautus |
|---|---|---|
| Valtion ansiotulovero | Marginaaliverokannat 12,64–37,50 % | Lisäksi maksetaan kunnallisveroa ja muita maksuja |
| Pääomatulovero | 30 % / 34 % | Nettopääomatulosta 30 % enintään 30 000 euroon asti, ylittävältä osalta 34 % |
| Pörssiyhtiöiden osingot | 85 % veronalaista pääomatuloa | Tosiasiallinen vero yleensä 25,5 % tai 28,9 % ennen vähennyksiä |
| Kotimaisten pörssiosinkojen ennakonpidätys | 25,5 % | Suomessa verotuksellisesti asuvalle henkilölle tavallisella arvo-osuustilillä |
| Osakesäästötili | Verotus lykkääntyy | Yksi tili; rahatalletusten enimmäismäärä 100 000 € |
| Palkansaajan työeläkevakuutus | 7,30 % | Yhtenäinen työntekijän TyEL-maksu vuonna 2026 |
| Palkansaajan työttömyysvakuutus | 0,89 % | Tavanomainen työntekijän maksu |
| Palkansaajan sairausvakuutus | 1,10 % + 0,88 % | Päivärahamaksu peritään, kun vuotuinen palkka- tai yrittäjätulo on vähintään 17 255 € |
| Työnantajan työeläkevakuutus | Keskimäärin 17,10 % | Työnantajan keskimääräinen osuus; todellinen kustannus vaihtelee |
| Työnantajan sairausvakuutus | 1,91 % | Vuoden 2026 tavanomainen maksu |
| Työnantajan työttömyysvakuutus | 0,31 % / 1,23 % | Korkeampi maksu 2 509 500 € ylittävästä palkkasummasta |
| Yhteisövero | 20 % | Yleinen yhtiöverokanta |
| Yleisradiovero | 2,5 %, enintään 160 € | 15 150 € ylittävistä ehdot täyttävistä tuloista; Ahvenanmaalla on erillinen mediamaksu |
| Arvonlisäveron yleinen verokanta | 25,5 % | Yleinen verokanta |
| Alennetut arvonlisäverokannat | 13,5 %, 10 % ja 0 % | Riippuvat tavara- tai palveluluokasta; myös verovapautuksia on |
| Kiinteistövero | Kuntakohtainen | Perustuu verotusarvoon ja kiinteistön käyttötarkoitukseen |
| Perintövero | Marginaaliverokannat 7–33 % | Alle 30 000 €:n perinnöstä ei makseta veroa vuodesta 2026 alkaen; kaksi veroluokkaa |
| Lahjavero | Marginaaliverokannat 8–33 % | Saman lahjanantajan lahjat lasketaan yhteen kolmen vuoden ajalta; raja 7 500 € |
| Nettovarallisuusvero | Ei ole | Ei yleistä toistuvaa varallisuusveroa |
| Verovuosi | Kalenterivuosi | 1. tammikuuta – 31. joulukuuta |
| Veroilmoituksen määräaika | Henkilökohtainen | Näkyy esitäytetyssä veroilmoituksessa ja OmaVerossa |
| Veroviranomainen | Verohallinto | OmaVero on virallinen sähköinen asiointipalvelu |
Verotuksellinen asuinpaikka Suomessa
Henkilö on Suomessa yleensä yleisesti verovelvollinen, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa ovat Suomessa tai hän oleskelee Suomessa yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta. Tilapäiset poissaolot eivät tavallisesti katkaise yhtäjaksoista oleskelua. Yleinen verovelvollisuus voi siis alkaa odottamatta 183 päivän täyttymistä kalenterivuoden aikana. Verohallinnon yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta koskeva ohje vahvistaa molemmat kansalliset perusteet ja maailmanlaajuisten tulojen verotuksen.
Yleisesti verovelvolliset maksavat Suomessa veroa yleensä maailmanlaajuisista tuloistaan, kuten palkasta, elinkeinotoiminnan tuloista, osingoista, koroista, luovutusvoitoista, vuokrista ja ulkomaisista sijoitustuloista. Rajoitetusti verovelvollisia verotetaan yleensä vain Suomesta saaduista tuloista, usein lähdeverolla, elleivät he täytä progressiivisen verotuksen ehtoja tai hakeudu siihen.
Suomesta muuttanutta Suomen kansalaista pidetään yleensä yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden ajan, ellei hän osoita, että olennaiset siteet Suomeen ovat katkenneet. Merkitystä voi olla esimerkiksi asunnolla, puolisolla, liiketoiminnalla, Suomen sosiaaliturvaan kuulumisella tai säännöllisellä oleskelulla. Tätä kolmen vuoden sääntöä ei sovelleta samalla tavalla ulkomaan kansalaisiin. Verohallinto selittää näyttövelvollisuuden kolmen vuoden sääntöä koskevassa ohjeessaan.
Jos kaksi maata pitää henkilöä verotuksellisesti asuvana, verosopimus voi ratkaista asuinpaikan vakituisen asunnon, elinetujen keskuksen, tavanomaisen oleskelupaikan ja kansalaisuuden perusteella. Kansallisen lain mukainen yleinen verovelvollisuus voi jatkua, vaikka verosopimuksen mukainen asuinpaikka olisi toisessa maassa, joten molemmat on arvioitava.
Tulovero Suomessa
Ansiotuloja ovat palkat, useimmat eläkkeet sekä tiettyjen yritystulojen tai listaamattomien yhtiöiden osinkojen ansiotulo-osuudet. Niistä maksetaan progressiivista valtionveroa, kunnallisveroa ja mahdollisesti kirkollisveroa.
Valtion ansiotuloveroasteikko
| Verotettava ansiotulo vuonna 2026 | Valtion marginaaliverokanta |
|---|---|
| Enintään 21 200 € | 12,64 % |
| 21 200–32 600 € | 19,00 % |
| 32 600–40 100 € | 30,25 % |
| 40 100–52 100 € | 33,25 % |
| Yli 52 100 € | 37,50 % |
Taulukossa esitetään valtionveron marginaaliverokannat, joita ei sovelleta koko tulomäärään. Virallisessa asteikossa ilmoitetaan myös alarajojen kohdalla maksettavan veron määrä. Verotettava ansiotulo lasketaan vähennysten jälkeen, joten bruttopalkkaa ei voi verrata suoraan taulukkoon.
Kunnallisvero lisätään verovelvollisen asuinkunnan veroprosentin mukaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen siirryttyä valtiolle kuntien veroprosentit ovat huomattavasti pienempiä kuin vanhat vertailuluvut antavat ymmärtää. Evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsenet maksavat myös kirkollisveroa, jonka määrä on seurakunnasta riippuen tavallisesti noin 1–2 %.
Manner-Suomessa asuva yli 18-vuotias voi maksaa yleisradioveroa. Vuonna 2026 vero on 2,5 % 15 150 € ylittävien ansio- ja pääomatulojen nettomäärästä, kuitenkin enintään 160 €. Ahvenanmaan asukkaat maksavat sen sijaan 128 €:n mediamaksun, kun ehdot täyttävä tulo ylittää 14 000 €. Verohallinto julkaisee määrät vuoden 2026 veroperusteissa.
Palkkaesimerkki
Palkansaajan 45 000 €:n vuotuista bruttopalkkaa ei veroteta yksinkertaisesti kertomalla se yhdellä valtionveroasteikon prosentilla. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vähennetään, ja automaattiset vähennykset vaikuttavat jäljelle jäävään ansiotulon veropohjaan ennen valtion- ja kunnallisveron laskemista.
Tavanomaisen palkansaajan, joka ei maksa kirkollisveroa ja asuu keskimääräisen veroprosentin kunnassa, nettopalkka on usein noin 32 000–34 000 € vuodessa. Määrään vaikuttavat ikä, kunta, vähennykset ja verokortin tiedot. Tarkka ennakonpidätysprosentti määräytyy henkilökohtaisen verokortin mukaan.
Yksilöllisen arvion voi tehdä Finorumin Suomen nettopalkkalaskurilla.
Sosiaalivakuutus- ja palkanmaksuun liittyvät maksut
Vuoden 2026 keskeiset palkkaan liittyvät maksut ovat:
| Maksaja | Maksu | Verokanta vuonna 2026 |
|---|---|---|
| Palkansaaja | Työeläkevakuutus (TyEL) | 7,30 % |
| Palkansaaja | Työttömyysvakuutus | 0,89 % |
| Palkansaaja | Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu | 1,10 % |
| Palkansaaja | Sairausvakuutuksen päivärahamaksu | 0,88 %, jos vuotuinen palkka- tai yrittäjätulo on vähintään 17 255 €; muutoin 0 % |
| Työnantaja | TyEL, työnantajan keskimääräinen osuus | 17,10 % |
| Työnantaja | Sairausvakuutus | 1,91 % |
| Työnantaja | Työttömyysvakuutus | 0,31 % enintään 2 509 500 €:n palkkasummasta; 1,23 % ylittävältä osalta |
| Työnantaja | Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus | Vaihtelee |
Palkansaajan sairausvakuutusmaksu sisältyy verokortin ennakonpidätysprosenttiin eikä aina näy erillisenä vähennyksenä palkkalaskelmassa. Kun tulot ovat vähintään 17 255 €, sen vuoden 2026 osat ovat yhteensä 1,98 %. Verohallinnon virallinen sosiaalivakuutusmaksujen taulukko vahvistaa prosentit.
EU:n ja ETA:n sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä sosiaaliturvasopimukset voivat syrjäyttää Suomen maksut, jos työntekijä pysyy vakuutettuna muualla. A1-todistus on yleensä keskeinen asiakirja EU-alueen rajat ylittävässä työssä.
Vähennykset ja verohyvitykset
Suomessa ei ole yhtä kaikille samansuuruista yleistä verovapaata tulorajaa. Veron laskennassa käytetään sen sijaan useita vähennyksiä ja hyvityksiä, joista monet myönnetään automaattisesti:
- ansiotulovähennys ja työtulovähennys;
- kunnallisverotuksen perusvähennys pienemmille tuloille;
- palkkatulosta automaattisesti tehtävä tulonhankkimisvähennys;
- omavastuurajan ylittävät työmatkakulut vuotuiseen enimmäismäärään asti;
- ehdot täyttävä kotitalousvähennys; sekä
- tietyt eläke-, työttömyysvakuutus- ja tulonhankkimismenot.
Työtulovähennystä laajennettiin vuonna 2026 joidenkin vanhempien työntekijöiden osalta. Eläketuloihin sovelletaan omia vähennyksiä ja 60 000 € ylittävästä osasta 5,85 %:n lisäveroa. Vähennysten vaikutus vaihtelee, sillä osa pienentää verotettavaa tuloa ja verohyvitykset pienentävät laskettua veroa.
Sijoitustulot ja luovutusvoitot
Nettopääomatulosta maksetaan 30 %:n vero enintään 30 000 euroon asti ja ylittävästä osasta 34 %. Raja koskee kaikkia nettopääomatuloja yhteensä, ei kutakin sijoitusta erikseen.
Osakkeet, ETF:t ja rahastot
Luovutusvoitto lasketaan yleensä vähentämällä myyntihinnasta todellinen hankintameno ja myyntikulut. Vaihtoehtoisesti henkilö voi käyttää hankintameno-olettamaa:
- 20 % myyntihinnasta, jos omaisuus on omistettu alle 10 vuotta; tai
- 40 %, jos omistusaika on vähintään 10 vuotta.
Hankintameno-olettamaa käytettäessä muita hankinta- tai myyntikuluja ei vähennetä. Sijoittajan kannattaa laskea vero molemmilla tavoilla ja käyttää sallittua edullisempaa vaihtoehtoa.
Pienten luovutusten 1 000 €:n sääntö ymmärretään usein väärin. Jos säännön piiriin kuuluvan omaisuuden yhteenlasketut vuotuiset myyntihinnat ovat enintään 1 000 €, voitot ovat yleensä verovapaita. Raja koskee myyntituloja, eikä kyseessä ole 1 000 €:n verovapaa voitto. Myös pienten kauppojen tappioiden vähennysoikeuteen liittyy vastaava rajoitus. Verohallinnon luovutusvoittojen lomakkeen täyttöohje vahvistaa myös hankintameno-olettaman 20 ja 40 prosentin vaihtoehdot.
Luovutustappiot vähennetään yleensä ensin luovutusvoitoista ja sitten muista pääomatuloista. Käyttämättömät tappiot voidaan siirtää viideksi vuodeksi, ei kymmeneksi, eivätkä ne oikeuta ansiotuloverosta tehtävään alijäämähyvitykseen.
Tavallisia osakkeita ja ETF:iä verotetaan yleensä vasta luovutuksen yhteydessä; ETF:n vuosittaista realisoitumatonta arvonnousua ei tavallisesti veroteta Suomessa. Rahastojen tuotonjaot ovat pääomatuloa maksuhetkellä. Kasvuosuuksissa verotus lykkääntyy yleensä myyntiin, eikä rahaston sisäinen kaupankäynti synnytä sijoittajalle suoraa henkilökohtaista verotapahtumaa.
Pörssiosakkeilla ja ETF:illä ei ole yleistä pitkään omistukseen perustuvaa verovapautusta. UCITS-asema ei anna erillistä henkilökohtaista verokantaa.
Luovutuksen veroa voi arvioida Finorumin Suomen luovutusvoittoverolaskurilla.
Pörssiyhtiöiden osingot
Kun Suomessa verotuksellisesti asuva henkilö omistaa pörssiosakkeita tavallisella arvo-osuustilillä, osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata. Tosiasiallinen verokanta on näin:
- 25,5 %, kun pääomatuloihin sovelletaan 30 prosentin verokantaa; tai
- 28,9 % siltä osin kuin pääomatuloa verotetaan 34 prosentilla.
Suomalainen pörssiyhtiö toimittaa osingosta yleensä 25,5 %:n ennakonpidätyksen. Verohallinto vahvistaa veronalaisen osuuden ja ennakonpidätyksen pörssiosinkoja koskevassa ohjeessaan.
Listaamattomien yhtiöiden osingot
Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa tehdään kaksi osakkeen matemaattiseen arvoon perustuvaa tarkastelua.
Enintään 8 prosentin vuotuista tuottoa vastaava osuus on pääomatulo-osinkoa. Osakkeenomistajaa kohti enintään 150 000 €:n määrästä 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata. 150 000 € ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa.
Osakkeen matemaattisen arvon 8 prosentin tuoton ylittävä osuus on ansiotulo-osinkoa: siitä 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata. 150 000 €:n raja lasketaan yhteen osakkeenomistajan kaikista ehdot täyttävistä listaamattomien yhtiöiden osingoista eikä sitä sovelleta yhtiö kerrallaan. Ennakonpidätys on yleensä 7,5 % enintään 150 000 €:n osingosta ja 28 % ylimenevästä osasta, mutta lopullinen vero ratkaistaan verotuksessa.
Säännöt voivat johtaa matalaan tosiasialliseen verokantaan riittävästi pääomitetussa omistajayrittäjän yhtiössä, mutta yhtiön vero, palkantarve ja veronkierron vastaiset säännöt on arvioitava yhdessä.
Ulkomaiset osingot ja korot
EU- tai ETA-alueen taikka verosopimusvaltion yhtiön maksamaan ulkomaiseen pörssiosinkoon sovelletaan usein samaa 85 prosentin veronalaista osuutta, jos lakisääteiset ehdot täyttyvät. Muut osingot voivat olla kokonaan veronalaisia. Ulkomainen lähdevero voidaan yleensä hyvittää vain Suomen verosopimuksen perusteella hyväksymään määrään asti; ylimenevä vero voidaan joutua hakemaan takaisin lähdevaltiosta.
Korko on yleensä kokonaan veronalaista pääomatuloa, jonka verokanta on 30 tai 34 %. Suomalaisen talletuksen korosta voidaan sen sijaan periä lopullinen 30 %:n lähdevero. Ulkomainen korko on tavallisesti lisättävä veroilmoitukseen.
Osakesäästötili
Suomessa on yksityissijoittajien osakesäästötili. Henkilöllä voi olla yksi osakesäästötili, jolle saa tallettaa rahaa enintään 100 000 €. Sijoitusten arvonnousu voi nostaa tilin markkina-arvon tämän rajan yli.
Tilillä voi ostaa ja myydä ehdot täyttäviä suoria osakesijoituksia ilman välitöntä veroa. Myöskään tilille maksettuja osinkoja ja korkoja ei veroteta saantihetkellä. Kun varoja nostetaan, palveluntarjoaja jakaa noston suhteellisesti verovapaaseen sijoitettuun pääomaan ja veronalaiseen tuottoon. Tuotto on pääomatuloa, jota verotetaan 30 tai 34 prosentin verokannalla.
Keskeisiä rajoituksia ovat:
- tilille voi tallettaa vain rahaa; olemassa olevia osakkeita ei voi siirtää sinne;
- rahastot ja ETF:t eivät ole sallittuja sijoituskohteita;
- pörssiosinkojen 15 prosentin verovapaa osuus ei sovellu, joten tilin tuotto verotetaan lopulta kokonaan;
- hankintameno-olettamaa ei voi käyttää; ja
- tilin tappio on vähennyskelpoinen vasta tilin sulkemisen yhteydessä.
Useamman kuin yhden osakesäästötilin omistaminen voi johtaa 10 €:n päiväkohtaiseen veronkorotukseen kutakin tiliä kohti. Virallinen osakesäästötiliohje vahvistaa 100 000 €:n rajan ja nostojen verotuksen.
Kryptovarojen verotus
Kryptovaran myynti virallista valuuttaa vastaan, vaihto toiseen kryptovaraan sekä käyttö tavaroiden tai palvelujen ostamiseen ovat veronalaisia luovutuksia. Jokainen tapahtuma arvostetaan euroissa tapahtumahetkellä. Louhinta synnyttää yleensä ansiotuloa, kun kolikot saadaan. Steikkauksen ja vastaavien palkkioiden tuotot ovat tavallisesti pääomatuloa järjestelyn täsmällisestä muodosta riippuen.
Voittoja verotetaan pääomatulona 30 tai 34 prosentin verokannalla. Vähennyksenä voi käyttää todellista hankintamenoa ja suoraan siihen liittyviä kuluja tai tilanteen mukaan 20 tai 40 prosentin hankintameno-olettamaa. FIFO-periaatetta käytetään yleensä, ellei verovelvollinen pysty osoittamaan, mitkä yksiköt hän on luovuttanut.
Asianomaisten omaisuussääntöjen mukaan hyväksytyt kryptovarojen tappiot voidaan yleensä vähentää luovutustappioita koskevien sääntöjen mukaisesti. Siirrot omien lompakoiden välillä eivät ole luovutuksia, mutta kulut ja omistajuus on dokumentoitava. Kaikkien myyntien 1 000 €:n raja sisältää myös kryptovarojen luovutustulot.
Säilytä täydelliset kaupankäyntitiedot, lompakkotapahtumat ja euromääräiset arvot. Verohallinnon virtuaalivaluuttojen verotusohjeesta löytyvät louhintaa, steikkausta, lohkoketjun haarautumisia ja laajamittaista liiketoimintaa koskevat säännöt.
Vuokratulot ja kiinteistövero
Vuokratulo on pääomatuloa, jota verotetaan vähennyskelpoisten menojen jälkeen 30 tai 34 prosentin verokannalla. Verohallinnon vuokratulo-ohje vahvistaa verokannat, ilmoitusvelvollisuuden ja keskeiset vähennykset. Tavallisia vähennyksiä ovat hoitovastikkeet, vuokranantajan maksamat käyttömenot, vakuutukset, vuosikorjaukset, välityspalkkiot ja tulonhankkimisvelkaan kohdistuvat korot. Perusparannukset vähennetään yleensä poistoina tai lisätään hankintamenoon, eikä niitä käsitellä välittömästi vähennettävinä vuosikorjausmenoina.
Lyhytaikainen majoitus voi muuttua elinkeinotoiminnaksi, jos palvelut ja toiminnan laajuus ylittävät passiivisen vuokrauksen. Yksityiskäyttö rajoittaa vähennyksiä, ja tappioiden vähentäminen edellyttää todellista tulonhankkimistarkoitusta.
Alustavan arvion voi tehdä Finorumin eurooppalaisella vuokratulojen verolaskurilla.
Kunnan kiinteistöveroa maksetaan suoraan omistetusta maasta ja rakennuksista niiden verotusarvojen perusteella. Asunto-osakeyhtiön osakas ei saa huoneistostaan erillistä kiinteistöverolaskua: asunto-osakeyhtiö maksaa veron, ja kustannus näkyy vastikkeissa. Kukin kunta valitsee veroprosentit lakisääteisten rajojen sisältä yleiselle kiinteistölle, vakituisille asuinrakennuksille, muille asuinrakennuksille ja tietyille laitoksille. Todellinen veroprosentti ja eräpäivät näkyvät OmaVerossa ja vuoden 2026 verotuspäätöksessä.
Oman asunnon luovutusvoitto on verovapaa, jos omistaja on sekä omistanut asunnon että käyttänyt sitä yhtäjaksoisesti omana tai perheensä vakituisena asuntona vähintään kaksi vuotta. Omistus- ja asumisaikojen on oltava päällekkäisiä. Verohallinnon oman asunnon myyntiä koskeva ohje vahvistaa molemmat ehdot ja velvollisuuden ilmoittaa myös verovapaa kauppa. Elleivät ehdot täyty, sovelletaan pääomatulon 30 tai 34 prosentin verokantaa ja todellista hankintamenoa tai hankintameno-olettamaa.
Varallisuusvero
Suomessa ei ole yleistä toistuvaa nettovarallisuusveroa. Tiettyihin omaisuuseriin tai niiden siirtoihin sovelletaan silti kiinteistöveroa, pääomatuloveroa, perintöveroa ja lahjaveroa.
Perintö- ja lahjavero
Suomessa perintöjä ja lahjoja verotetaan kahdessa sukulaisuussuhteeseen perustuvassa veroluokassa. 1. tammikuuta 2026 alkaen alle 30 000 €:n perintöosuus on verovapaa. Kun arvo saavuttaa 30 000 €, vero lasketaan koko arvosta taulukon veroluokkien mukaan. Verohallinnon virallinen yhteenveto vuoden 2026 veromuutoksista vahvistaa uudet perintö- ja lahjaverorajat.
Perintöverokannat vuodesta 2026 alkaen
| Saajan veroluokka | Arvoraja alkaa | Marginaaliverokantojen vaihteluväli |
|---|---|---|
| I veroluokka: puoliso ja suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat lähisukulaiset | 30 000 € | 7–19 % |
| II veroluokka: muut sukulaiset ja muut henkilöt | 30 000 € | 19–33 % |
Tarkka alarajalla maksettava vero muuttuu 40 000 €, 60 000 €, 200 000 € ja 1 miljoonan € kohdalla. Puoliso-, alaikäisyys- ja hallintaoikeusvähennykset voivat pienentää verotettavaa määrää. Verohallinnon vuoden 2026 perintöverolaskurissa ja taulukoissa on tarkat luvut.
Saman lahjanantajan lahjat lasketaan yhteen kolmen vuoden ajalta. Vuodesta 2026 alkaen tämän jakson aikana saadut alle 7 500 €:n lahjat ovat verovapaita. Kun yhteisarvo on vähintään 7 500 €, I veroluokan marginaaliverokannat ovat 8–17 % ja II veroluokan 19–33 %. Täydelliset taulukot ovat Verohallinnon vuoden 2026 lahjaverolaskurissa.
Itsenäiset ammatinharjoittajat
Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystulo jaetaan 5 prosentin yrittäjävähennyksen jälkeen pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin. Pääomatulo-osuus perustuu yleensä 20 prosentin vuotuiseen tuottoon edellisen vuoden nettovarallisuudelle, mutta yrittäjä voi vaatia pääomatulo-osuuden laskemista 10 prosentin mukaan tai kokonaan ansiotulona. Jäljelle jäävä osa on progressiivisesti verotettavaa ansiotuloa.
Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) perustuu vahvistettuun työtuloon, ei suoraan kirjanpidon voittoon tai yksityisottoihin. YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeeseen, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä useisiin maksulaskelmiin. Uusi yrittäjä voi saada määräaikaisen alennuksen. Myös sairausvakuutusmaksut perustuvat soveltuvissa tapauksissa YEL-työtuloon.
ALV-rekisteröinti on yleensä pakollista, kun vuotuinen liikevaihto ylittää 20 000 €, elleivät verovapaat toiminnot tai erityiset rajat ylittävät säännöt muuta tilannetta. Verohallinnon ALV-rekisteröintiohje vahvistaa, että rekisteröintivelvollisuus alkaa rajan ylittyessä. Virallisessa vero-oppaassa luetellaan 25,5, 13,5, 10 ja 0 prosentin verokannat. Pienyritysten arvonlisäveron alarajahuojennus poistui vuodesta 2025 alkaen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja antaa elinkeinotoiminnan veroilmoituksen myös nollatuloksesta; vuoden 2025 toiminnan määräaika oli 1. huhtikuuta 2026.
Yhteisövero
Suomalaiset osakeyhtiöt maksavat verotettavasta voitostaan 20 %:n yhteisöveron. Verohallinnon yhteisöveroa koskeva ohje vahvistaa verokannan ja osakeyhtiön aseman erillisenä verovelvollisena. Toisin kuin Virossa, Suomessa voittoa verotetaan sen syntyessä eikä vain jaettaessa. Maksetut osingot eivät ole niitä maksavalle yhtiölle vähennyskelpoisia.
Yhtiöt voivat vähentää vahvistetut verotappiot seuraavien kymmenen vuoden aikana omistajanvaihdoksia koskevin rajoituksin. Ehdot täyttäviin yhtiöiden osakeluovutuksiin ja osinkoihin voidaan soveltaa verovapautuksia, mutta salkkuomistukset ja kiinteistövarallisuutta omistavat yhtiöt vaativat tarkkaa arviointia.
Siirtohinnoittelu, korkovähennysrajoitukset, väliyhteisösäännöt, kiinteät toimipaikat ja lähdeverot ovat tärkeitä kansainvälisille konserneille. Omistajayrittäjän kannattaa mallintaa palkka, eläkemaksut ja osingonjako yhdessä.
Ulkomaiset tulot ja verosopimukset
Suomessa yleisesti verovelvolliset ilmoittavat maailmanlaajuiset tulonsa, vaikka ne olisi jo verotettu ulkomailla. Kaksinkertainen verotus poistetaan yleensä ulkomaisen veron hyvityksellä tai vapautusmenetelmällä kansallisen lain ja sovellettavan verosopimuksen mukaan. Hyvitys on rajattu, ja lähdevaltiossa liikaa perittyä veroa voidaan joutua hakemaan takaisin kyseisestä maasta.
Suomen kuuden kuukauden sääntö voi vapauttaa ulkomailla tehdystä työstä saadun palkan verosta, kun työskentely kestää vähintään kuusi kuukautta, Suomessa oleskelu pysyy lakisääteisen rajan sisällä ja työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukainen verotusoikeus. Suomen sairausvakuutusmaksut voivat silti tulla maksettaviksi.
Ulkomaiset arvopaperit, osingot, korot ja vuokrat on tarkistettava esitäytetyltä veroilmoitukselta. Muunna tapahtumat euroiksi hyväksytyllä tapahtumapäivän kurssilla tai Verohallinnon sallimalla menetelmällä ja säilytä alkuperäiset asiakirjat.
Suomessa ei vuonna 2026 ollut voimassa laajaa henkilökohtaista maastapoistumisveroa tavalliselle sijoitussalkulle. Osakeoptioihin, yhtiöihin ja verotuksellisen asuinpaikan muutoksiin voi silti liittyä erillisiä vaikutuksia.
Veroilmoitus ja maksaminen
Verohallinto lähettää esitäytetyn veroilmoituksen joka kevät. Verovelvollisen on tarkistettava se ja korjattava puuttuvat tiedot OmaVerossa näkyvään henkilökohtaiseen määräaikaan mennessä. Vuoden 2025 tuloista vuonna 2026 annettavan henkilökohtaisen veroilmoituksen määräpäivät olivat 1., 14., 21. ja 28. huhtikuuta. Elinkeinonharjoittajien määräpäivä oli yleensä 1. huhtikuuta. Verohallinnon virallinen esitäytetyn veroilmoituksen sivu vahvistaa henkilökohtaiset määräajat ja selittää, miksi myös palautusten ja jäännösveron eräpäivät vaihtelevat.
Useimmat korjaukset voi tehdä OmaVerossa. Paperilomakkeisiin kuuluvat luovutusvoittojen ja -tappioiden lomake 9, arvopapereiden lomake 9A ja ulkomaisten tulojen lomake 16B. Verovelvollisen on kuitenkin noudatettava ajantasaisen veroilmoituksen ohjeita, sillä lomakkeiden käyttö voi muuttua.
Verotuksen päättymisajankohta ja jäännösveron eräpäivät ovat henkilökohtaisia. Ne näkyvät verotuspäätöksessä. Suurta sijoitusvoittoa odottava verovelvollinen voi hakea lisäennakkoa koron pienentämiseksi sen sijaan, että odottaisi jäännösveroa.
Ulkomaiset välittäjät eivät välttämättä ilmoita Suomen verotukseen sopivia lukuja. Verovelvollinen vastaa edelleen hankintamenoista, myynneistä, osingoista, rahastojen tuotonjaoista, ulkomaisesta verosta ja euromuunnoksista, vaikka osa tiedoista olisi esitäytetty.
Ulkomaalaiset ja kansainvälisesti liikkuvat työntekijät
Enintään kuusi kuukautta Suomessa työskentelevä henkilö on tavallisesti rajoitetusti verovelvollinen, ja hänen palkastaan voidaan periä 35 %:n lähdevero mahdollisen lähdeverovähennyksen jälkeen. Ehdot täyttävä rajoitetusti verovelvollinen voi hakea sen sijaan progressiivista verotusta, erityisesti jos hän asuu ETA-alueella tai verosopimusvaltiossa.
Ehdot täyttävään ulkomaiseen avainhenkilöön voidaan vuodesta 2026 alkaen soveltaa erityistä lopullista 25 %:n lähdeveroa. Lakisääteisiin ehtoihin kuuluvat Suomessa työskentely, erityisosaamista vaativat tehtävät, yleensä vähintään 5 800 €:n kuukausittainen rahapalkka sekä aiempaa asumista koskevat vaatimukset. Tutkijoihin ja opettajiin voidaan soveltaa erillisiä ehtoja. Verohallinnon virallinen avainhenkilöohje vahvistaa uuden verokannan ja kelpoisuusehdot. Järjestelmää on verrattava tavalliseen progressiiviseen verotukseen ja vähennyksiin eikä olettaa sitä automaattisesti edullisimmaksi.
Pidempi oleskelu johtaa yleensä yleiseen verovelvollisuuteen oleskelun alusta lähtien. Rekisteröityminen, verokortti, henkilötunnus ja sosiaaliturva-asema on järjestettävä viipymättä. Useassa EU-valtiossa työskentelevien on hankittava A1-ratkaisu ennen kuin he perustavat maksunsa ulkomaiseen vakuutukseen.
Verotuksen edut ja haitat
Edut
- Ennakoitavat pääomatuloverokannat, 30 % ja 34 %.
- Ei toistuvaa nettovarallisuusveroa.
- Luovutustappiot voidaan siirtää viideksi vuodeksi.
- Pörssiyhtiöiden osinkojen osittainen verovapaus.
- Osakesäästötili lykkää suorien osakesijoitusten verotusta.
- Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus, kun kahden vuoden omistus- ja asumisajat täyttyvät päällekkäin.
- Toimiva sähköinen ilmoittaminen ja laaja verosopimusverkosto.
Haitat
- Ansiotulon ja palkan sivukulujen suuri yhteenlaskettu rasitus.
- Luovutusvoitoille ei ole yleistä pitkään omistukseen perustuvaa vapautusta.
- Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus on monimutkaista.
- Osakesäästötilille ei voi ostaa ETF:iä eikä rahastoja.
- Arvonlisäveron yleinen verokanta on 25,5 %.
- Suomessa on sekä perintö- että lahjavero.
- Ulkomaisten välittäjien tietojen tarkistaminen voi vaatia huomattavasti käsityötä.
Kenelle Suomi voi sopia?
Suomi voi sopia pitkäaikaisille sijoittajille, jotka arvostavat oikeusvarmuutta ja rahastojen sekä ETF:ien tavanomaista realisointiin perustuvaa verotusta, sekä suorien osakkeiden sijoittajille, jotka osaavat hyödyntää osakesäästötiliä. Se voi sopia myös palkansaajille, jotka arvostavat julkista järjestelmää enemmän kuin nimellisen veroprosentin minimointia.
Suomi voi sopia huonommin sijoittajille, joille ovat tärkeimpiä matalat luovutusvoittoverokannat, pitkään omistetun omaisuuden verovapaa myynti tai suuret verosuojatut ETF-salkut. Osakesäästötili on hyödyllinen, mutta se lykkää veroa vain rajatulle sijoitusjoukolle eikä ole yleinen verovapaa sijoitustili.
Muita Finorumin oppaita ja laskureita
Vero- ja sijoitustyökalut
- Suomen nettopalkkalaskuri
- Suomen luovutusvoittoverolaskuri
- Euroopan luovutusvoittoverolaskuri
- Euroopan vuokratulojen verolaskuri
Suomea koskevat oppaat ja vertailut
- Suomen vero-opas
- Sijoittaminen Suomessa
- Keskipalkka Suomessa
- Elinkustannukset Suomessa
- EU-maiden verokartta
- Elinkustannusvertailu
- Eurooppaan muuton laskuri
Vastuuvapauslauseke
Tämä opas on tarkoitettu vain yleiseksi tiedoksi ja opetuskäyttöön. Se ei ole vero-, oikeudellista, kirjanpito- eikä sijoitusneuvontaa. Verotus Suomessa riippuu verotuksellisesta asuinpaikasta, kunnasta, vähennyksistä, vakuutusasemasta, omaisuuserän tyypistä ja verosopimuksesta. Verokannat ja käytännöt voivat muuttua. Tarkista oma tilanteesi Verohallinnolta tai pätevältä asiantuntijalta ennen päätösten tekemistä.
Matias Bućella on hallinto-oikeuden koulutustausta ja yli kymmenen vuoden kokemus maailmanlaajuisten markkinoiden, valuuttakaupan ja henkilökohtaisen talouden tutkimisesta. Hänen oikeudellinen koulutuksensa muovaa hänen sijoitusajatteluaan, jossa korostuvat sääntely, rakenne ja riskienhallinta. Finorumissa hän kirjoittaa monenlaisista talousaiheista, eurooppalaisista ETF-rahastoista yksityissijoittajille suunnattuihin käytännön taloudenhallintastrategioihin.
Sources & References
EU regulations & taxation
- Vero.fi — ALV-rekisteröintiohje
- kolmen vuoden sääntöä koskevassa ohjeessaan
- vero-oppaassa
- virallinen avainhenkilöohje
- virallinen esitäytetyn veroilmoituksen sivu
- virallinen sosiaalivakuutusmaksujen taulukko
- virtuaalivaluuttojen verotusohjeesta
- vuoden 2026 lahjaverolaskurissa
- vuoden 2026 perintöverolaskurissa ja taulukoissa
- vuoden 2026 veromuutoksista
- vuoden 2026 veroperusteissa
- yhteisöveroa koskeva ohje
- yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta koskeva ohje