Viimeksi päivitetty 6. syyskuuta 2026
Liettua muutti henkilöverotustaan merkittävästi 1.1.2026 alkaen. Palkkatulot ja aiempaa laajempi joukko vuotuisia tuloja lasketaan nyt yhteen progressiivisissa 20, 25 ja 32 prosentin veroluokissa. Osinkoja verotetaan edelleen erikseen 15 prosentin verokannalla. Arvopapereiden luovutusvoittojen kohtelu riippuu voittojen määrästä, omistusajasta ja siitä, käyttääkö sijoittaja Liettuan sijoitustilijärjestelmää.
Vuonna 2025 käyttöön otettu sijoitustili on tavalliselle sijoittajalle tärkein verosuunnittelukeino. Ehdot täyttävät voitot voidaan yleensä sijoittaa uudelleen ilman välitöntä veroa, ja vero peritään, kun tililtä nostettu määrä ylittää seuratut talletukset. Vuodesta 2026 alkaen sijoitustililtä saatuja veronalaisia tuloja verotetaan kiinteällä 15 prosentin verokannalla niiden määrästä riippumatta.
Liettuassa asuvat ilmoittavat yleensä maailmanlaajuiset tulonsa. Ulkomaisen välittäjän käyttö ei poista ilmoitusvelvollisuutta, ja tili on nimettävä oikein, jotta sijoitustilin verokohtelu soveltuu.
Verotus yhdellä silmäyksellä: keskeiset luvut
| Vero tai maksu | Vuoden 2026 verokanta tai raja | Huomautus |
|---|---|---|
| Henkilökohtainen tulovero | 20 % / 25 % / 32 % | Vuosituloja lasketaan yhteen aiempaa laajemmin vuodesta 2026 |
| Tärkeimmät tulorajat | 83 237,40 € / 138 729 € | 36 ja 60 keskipalkkayksikköä (VDU) |
| Osingot | 15 % | Eivät kuulu 20–32 prosentin tuloluokkien yhteenlaskentaan |
| Sijoitustilin tulot | 15 % | Vuodesta 2026 alkaen määrästä riippumatta; vero syntyy yleensä liiallisista nostoista |
| Arvopaperivoitot sijoitustilin ulkopuolella | 15–32 % | Omistusaika ja vuositulot määräävät kohtelun |
| Arvopaperivoittojen perusvapautus | 500 € | Ehtoja ja poikkeuksia; ei koske sijoitustilin nostoja |
| Korot | 15–32 % | 500 €:n vapautus koskee ehdot täyttäviä korkoja; ylimenevän tulon säännöt voivat soveltua |
| Palkansaajan sosiaali- ja sairausvakuutusmaksut | 19,5 % | Toisen eläkeportaan 3 prosentin lisämaksu voi tulla sovellettavaksi |
| Työnantajan maksut | Yleensä vähintään 1,77 % | Työtapaturmaluokka ja rahastot voivat nostaa verokantaa |
| Sosiaalivakuutusmaksujen tulokatto | 138 729 € | 60 VDU; sairausvakuutusmaksun käsittely eroaa |
| Kuukausittainen palkkatulon enimmäisvähennys | 747 € | Pienenee tulojen kasvaessa |
| Arvonlisäveron yleinen verokanta | 21 % | Alennetut verokannat ovat 12 ja 5 % vuodesta 2026 |
| Yhteisövero | 17 % | Yleinen verokanta vuodesta 2026 |
| Pienyhtiön yhteisöverokanta | 0 % / 7 % | Kelpoisuusehtoja; 0 % voi koskea kahta ensimmäistä verokautta |
| Asuinkiinteistöjen vero | 0–1 % | Vuoden 2026 uusi rakenne; käyttö ja arvo vaikuttavat |
| Perintövero | 5 % / 10 % | Lähisukulaisten verovapaus ja verotusarvon alennus |
| Nettovarallisuusvero | Ei ole | Kiinteistöveroa peritään erikseen |
| Verovuosi | Kalenterivuosi | Yksityishenkilöillä |
| Vuoden 2025 vuotuinen veroilmoitus | 4. toukokuuta 2026 | Sijoitustilin ilmoittavilla määräaika 1. kesäkuuta |
| Veroviranomainen | Valtion verotarkastusvirasto (VMI) | Sähköinen ilmoitusjärjestelmä (EDS) |
Verotuksellinen asuinpaikka Liettuassa
Liettuan verotuksellista asuinpaikkaa ei ratkaise pelkästään kansalaisuus tai yksi oleskelupäivien lukumäärä. Säännöt sisältyvät Liettuan viralliseen vuoden 2026 henkilökohtaiseen tuloverolakiin. Henkilö voi olla verotuksellisesti asuva, jos:
- hänen pysyvä asuinpaikkansa on Liettuassa;
- hänen henkilökohtaisten, sosiaalisten tai taloudellisten etujensa keskus on pääasiassa Liettuassa;
- hän oleskelee Liettuassa vähintään 183 päivää verovuoden aikana; tai
- hän oleskelee Liettuassa vähintään 280 päivää peräkkäisten verovuosien aikana ja vähintään 90 päivää toisena niistä.
Ulkomailla valtion palveluksessa työskenteleviin Liettuan kansalaisiin ja lopulliseen maastamuuttoon sovelletaan erityissääntöjä. Jos kaksi maata pitää henkilöä asukkaanaan, sovellettava verosopimus ratkaisee asuinpaikan yleensä vakituisen asunnon, elinetujen keskuksen, tavanomaisen oleskelupaikan ja kansalaisuuden perusteella.
Asukkaat ilmoittavat yleensä maailmanlaajuiset tulonsa, kuten ulkomaiset palkat, osingot, korot, vuokratulot ja veronalaiset voitot. Muualla asuvia verotetaan yleensä vain tietyistä Liettuasta saaduista tuloista.
Henkilökohtainen tulovero
Vuodesta 2026 alkaen aiempaa useammat tulolajit lasketaan yhteen progressiivisen verokannan määrittämiseksi, kuten VMI:n virallinen vuoden 2026 ohje havainnollistaa. Pääasialliset tulorajat perustuvat kansalliseen keskipalkkaan (vidutinis darbo užmokestis, VDU), jonka kuukausittainen arvo vuoden 2026 verolaskennassa on 2 312,15 €.
| Yhteenlasketut vuotuiset veronalaiset tulot | Marginaaliverokanta vuonna 2026 |
|---|---|
| Enintään 36 VDU eli 83 237,40 € | 20 % |
| 36–60 VDU eli 83 237,40–138 729 € | 25 % |
| Yli 60 VDU eli 138 729 € | 32 % |
Tuloluokat ovat progressiivisia. Eri tulolajien sijoittamiseen luokkiin sovelletaan kuitenkin järjestyssääntöjä, joten yhden tulolajin veroa ei aina voi laskea oikein erillään muista tuloista.
Yhteenlaskettaviin tuloihin kuuluvat yleensä palkat, monet yksityisen elinkeinotoiminnan voitot, vuokrat ja veronalaiset omaisuuden myyntitulot. Erikseen verotettavia tärkeitä eriä ovat osingot, ehdot täyttävien pitkään omistettujen osakkeiden voitot ja sijoitustilin tulot.
VMI:n viralliset vuoden 2026 verokantaesimerkit selittävät, miten palkkatulot ja muut tulot vaikuttavat toisiinsa.
Palkkatulon vähennys ja palkan sivukulut
Verovapaa palkkatulon määrä (neapmokestinamasis pajamų dydis, NPD) koskee vain palkkatuloa. Ajantasaisessa palkanlaskennassa on käytettävä VMI:n palkkatulo-ohjetta.
Vuonna 2026:
- kuukausittainen NPD on enintään 747 €, jos kuukausipalkka on enintään 1 153 €:n vähimmäiskuukausipalkka;
- kun kuukausipalkka ylittää 1 153 €, kuukausittainen NPD lasketaan kaavalla 747 € − 0,49 × (kuukausipalkka − 1 153 €); sekä
- vuotuinen NPD on enintään 8 964 €, jos vuotuiset kokonaistulot ovat enintään 13 836 €. Sen jälkeen vastaava vuotuinen kaava pienentää määrää.
Vuoden aikana saadut muut tulot voivat pienentää lopullista vuotuista NPD:tä ja aiheuttaa maksettavaa veroa, vaikka kuukausittainen määrä olisi sovellettu palkanlaskennassa oikein. Ehdot täyttävä heikentynyt työ- ja toimintakyky voi oikeuttaa suurempaan vähennykseen.
Sosiaalivakuutus
| Maksu | Tavallinen palkansaaja | Tavallinen työnantaja |
|---|---|---|
| Valtion sosiaalivakuutus ja pakollinen sairausvakuutus | 19,5 % | Tavallinen vähimmäiskokonaisuus noin 1,77 % |
| Toisen eläkeportaan säästäminen, jos henkilö osallistuu siihen | Lisäksi 3 % | – |
Palkansaajan 19,5 prosentin maksu koostuu yleensä 12,52 prosentin sosiaalivakuutuksesta ja 6,98 prosentin pakollisesta sairausvakuutuksesta. Työnantajan verokannat vaihtelevat työtapaturmaluokan, takuurahaston ja pitkäaikaisen työllisyyden rahaston mukaan.
Vuoden 2026 sosiaalivakuutuksen tulokatto on 60 VDU eli 138 729 €. Katto ei poista pakollisia sairausvakuutusmaksuja samalla tavalla, joten sitä ei pidä pitää kaikkien palkasta perittävien maksujen ylärajana. Sodra julkaisee vuoden 2026 maksuparametrit.
Palkkaesimerkki
60 000 € vuodessa ansaitseva palkansaaja ei saa NPD-vähennystä, koska tulot ylittävät sen poistumisrajan. Hän maksaa yleensä 12 000 € henkilökohtaista tuloveroa sekä 11 700 € palkansaajan sosiaali- ja sairausvakuutusmaksuja. Suuntaa-antava nettopalkka on siten noin 36 300 € vuodessa eli 3 025 € kuukaudessa.
Jos henkilö maksaa lisäksi 3 % toisen eläkeportaan järjestelmään, käteen jäävä vuotuinen raha vähenee noin 1 800 €. Etuudet, työ- ja toimintakykyyn perustuva NPD sekä muut palkanlaskentaan vaikuttavat seikat voivat muuttaa tulosta. Arvion voi tehdä Finorumin Liettuan nettopalkkalaskurilla.
Sijoitusvoitot sijoitustilin ulkopuolella
Väite, että kaikkia luovutusvoittoja verotetaan joko 15 tai 20 prosentin verokannalla, on vanhentunut vuodesta 2026 alkaen. Nykyinen sääntöjen järjestys perustuu viralliseen vuoden 2026 tuloverolakiin ja VMI:n laskentaesimerkkeihin.
Alle viisi vuotta omistettujen osakkeiden ja muiden ehdot täyttävien, muuhun kuin palkkatuloon liittyvien omaisuuserien kohdalla asiaankuuluvien yhteenlaskettujen vuotuisten muiden kuin palkkatulojen ensimmäistä 12 VDU:ta eli 27 745,80 €:a verotetaan vuonna 2026 yleensä 15 prosentin verokannalla. Sen ylittävä määrä kuuluu laajempaan vuotuiseen laskentaan, jossa verokanta voi nousta 20, 25 tai 32 prosenttiin 36 ja 60 VDU:n rajojen ylittyessä.
Asiaankuuluvan tulon koko määrä, myös 15 prosentin verokannalla verotettu osa, otetaan huomioon progressiivisia tulorajoja määritettäessä. Siksi ei ole oikein soveltaa 15 prosentin veroa ensimmäisiin 27 745,80 euroon ja aloittaa sitten 20 prosentin veroluokkaa uudelleen nollasta.
Osakkeiden viiden vuoden sääntö
Vuodesta 2026 alkaen vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti omistettujen osakkeiden tai omistusosuuksien voittoihin sovelletaan yleensä erillistä 15 prosentin verokantaa, eikä niitä lasketa progressiiviseen veropohjaan. Väärinkäytösten vastaisia ja lähipiiriä koskevia poikkeuksia sovelletaan erityisesti liikkeeseenlaskijalle siirrettyihin omistusosuuksiin, yritysjärjestelyihin ja tiettyihin läheisesti liittyviin liiketoimiin.
500 €:n verovapaus
Vuotuista 500 €:n vapautusta voidaan soveltaa ehdot täyttäviin rahoitusvälineiden myyntivoittoihin sijoitustilin ulkopuolella. Se ei koske kaikkia toimia: esimerkiksi lähipiirikaupat ja huomattavat omistusosuudet voivat jäädä ulkopuolelle. Vapautus ei myöskään koske sijoitustilin veronalaisia nostoja.
Ehdot täyttävät hankintamenot ja pakolliset kaupankäyntikulut pienentävät voittoa. Säilytä ostovahvistukset, välityspalkkiot ja yritysjärjestelyjen asiakirjat.
Kauppaa voi arvioida Finorumin Liettuan luovutusvoittoverolaskurilla, minkä jälkeen on sovellettava omistusaikaa ja tulojen yhteenlaskentaa koskevia sääntöjä.
Liettuan sijoitustili
Liettua otti sijoitustilijärjestelmän (investicinė sąskaita) käyttöön 1.1.2025. VMI ylläpitää laajaa virallista sijoitustilin kysymys- ja vastausopasta. Kyse ei ole erillisestä pankkituotteesta: ehdot täyttävä käteistili nimetään sijoitustiliksi vuotuisessa veroilmoituksessa, ja sitä käytetään vain sallittuihin sijoituksiin ja niihin liittyviin rahavirtoihin.
Veronalaista sijoitustilin tuloa syntyy yleensä, kun kumulatiiviset nostot ylittävät tilille seurattujen talletusten määrän. Ehdot täyttävät myyntitulot ja sijoitustuotot voidaan siten sijoittaa uudelleen maksamatta veroa jokaisesta luovutuksesta. Järjestelmän mukaisia veronalaisia nostoja verotetaan 1.1.2026 alkaen kiinteällä 15 prosentin verokannalla määrästä riippumatta.
Esimerkki: sijoittaja tallettaa 30 000 € ja nostaa myöhemmin salkun arvonnousun jälkeen 36 000 €. Jos aiempia nostoja tai oikaisuja ei ole, 30 000 € on seurattujen talletusten palautusta ja 6 000 € veronalaista sijoitustilin tuloa, josta peritään 15 prosentin vero.
Ehdot täyttävät palveluntarjoajat ja sijoitusvälineet
Käteistilin on oltava ehdot täyttävässä rahoituslaitoksessa Liettuassa, muussa ETA-maassa tai ehdot täyttävässä OECD:n verosopimusvaltiossa. Sallittuihin sijoituksiin kuuluvat yleensä julkisen kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit, rahamarkkinavälineet, rahasto-osuudet, ehdot täyttäviin välineisiin liittyvät johdannaiset, säänneltyjen palveluntarjoajien kautta tehdyt joukkorahoitus- ja vertaislainasijoitukset sekä valtion säästöobligaatiot.
Suorat kryptovarat, listaamattomat välineet ja sijoitukset tilin tarjoajaan tai siihen sidoksissa oleviin yhteisöihin eivät välttämättä täytä ehtoja. Järjestelmä seuraa nimetylle tilille tulevaa ja siltä lähtevää rahaa, joten yksityisten menojen tai asiaan liittymättömien maksujen ohjaaminen tilin kautta aiheuttaa ongelmia.
Osingot ja korot eivät automaattisesti vapaudu verosta
Osingoista tai veronalaisista koroista pidätettyä veroa ei palauteta vain siksi, että maksu saapuu sijoitustilille. Näitä tuloja verotetaan yleensä niiden tavallisten sääntöjen mukaan saantihetkellä. Tilille hyvitetty nettomäärä käsitellään lisätalletuksena, jotta sitä ei veroteta uudelleen nostettaessa.
Tilin ilmoittaminen
Vuodesta 2025 käytetyt tilit nimettiin sijoitustileiksi ensimmäisen kerran vuoden 2025 vuotuisessa veroilmoituksessa, joka annettiin vuonna 2026. Tietyt ennen vuotta 2025 hankitut rahoitusvälineet voitiin siirtää järjestelmään hankinta-arvostaan, jos ne ilmoitettiin asianmukaisesti. Kukin tili kuuluu yhdelle verovelvolliselle, ja siirrot hänen nimeämiensä sijoitustilien välillä on dokumentoitava.
VMI:n sijoitustiliohje selittää ehdot täyttävät tilit, talletukset ja nostot.
ETF-rahastot ja sijoitusrahastot
Sijoitustilijärjestelmän ulkopuolella ETF- tai rahasto-osuuden voittoihin sovelletaan yleensä rahoitusvälineiden sääntöjä. 500 €:n vapautus voi tulla sovellettavaksi, asiaankuuluvien lyhytaikaisten muiden kuin palkkatulojen ensimmäistä 12 VDU:ta verotetaan yleensä 15 prosentin verokannalla, ja ylimenevään tuloon voidaan soveltaa progressiivisia verokantoja.
Kasvuosuuksia sisältävästä ETF-rahastosta ei tavallisesti synny yksityishenkilölle veroa vain siksi, että rahasto sijoittaa tuotot uudelleen. Vero syntyy yleensä osuuksia myytäessä tai lunastettaessa. Tuottoa jakava ETF voi synnyttää osinko- tai muuta rahastotuloa maksun yhteydessä.
UCITS-asema ei anna Liettuassa erillistä verovapautta. Sijoitustilijärjestelmä voi lykätä ehdot täyttävien ETF-luovutusvoittojen verotusta, mutta voitonjakojen oma veroluonne säilyy.
Osingot ja korot
Osinkoja verotetaan erikseen 15 prosentin verokannalla niiden määrästä riippumatta, eikä niitä lasketa vuotuisiin 20–32 prosentin tuloluokkiin virallisten vuoden 2026 tuloverosääntöjen mukaan. Liettualaiset yhtiöt pidättävät veron tavallisesti. Asukkaiden on ilmoitettava ulkomaiset osingot, ja ehdot täyttävä ulkomainen lähdevero voidaan hyvittää verosopimuksen tai kansallisen lain nojalla enintään samasta tulosta perittävän Liettuan veron määrään asti.
Useimmat veronalaiset korot kuuluvat muiden kuin palkkatulojen sääntöihin. Ehdot täyttävien muiden kuin oman pääoman ehtoisten velkainstrumenttien ja talletusten koroille voidaan myöntää 500 €:n vuotuinen vapautus poikkeusten ja hankintapäivään perustuvien sääntöjen mukaisesti. Vapautuksen jälkeen asiaankuuluvista vuotuisista tuloista enintään 12 VDU:ta verotetaan yleensä 15 prosentin verokannalla. Sen ylittävää osaa voidaan uuden yhteenlaskennan mukaisesti verottaa 20, 25 tai 32 prosentin verokannalla.
Ulkomaiset korot ja osingot on muunnettava euroiksi säädetyn valuuttakurssin mukaan, ja lähdeverotodistukset on säilytettävä.
Kryptovarojen verotus
Kryptovarat eivät yleensä kuulu sijoitustilijärjestelmään. Satunnaisia yksityisiä luovutuksia käsitellään tavallisesti muun omaisuuden myyntitulona, kun taas jatkuva itsenäinen kaupallinen toiminta voidaan katsoa yksityiseksi elinkeinotoiminnaksi.
Muuhun kuin liiketoimintaan liittyvissä kryptovoitoissa voidaan soveltaa muun omaisuuden myynnin yleistä 2 500 €:n vuotuista vapautusta, jos lain ehdot täyttyvät. Sen jälkeinen veronalainen tulo kuuluu vuoden 2026 muiden kuin palkkatulojen järjestelmään: asiaankuuluvien tulojen ensimmäiseen 12 VDU:hun sovelletaan 15 prosentin verokantaa, ja ylittävää osaa voidaan verottaa 20, 25 tai 32 prosentin verokannalla.
Louhinta, steikkaus, järjestelmällinen kaupankäynti ja kryptovaroina maksetut palvelut on arvioitava erikseen. Kryptovaran vaihtaminen toiseen kryptovaraan voi olla luovutus, koska vastikkeeksi saadaan toinen omaisuuserä. Se, ettei varoja nosteta euroina, ei yksin tarkoita verovapautta.
Säilytä kauppapaikkojen tapahtumatiedot, lompakkotiedot, hankintamenot, kulut ja euroarvot jokaisesta veronalaisesta tapahtumasta.
Ulkomaisten sijoitusten ilmoittaminen
Asukkaat ilmoittavat yleensä maailmanlaajuiset sijoitustulonsa VMI:n sähköisessä ilmoitusjärjestelmässä, tavallisesti vuotuisella GPM311-tuloveroilmoituksella. Ulkomaiset välittäjät voivat välittää tietoja CRS-järjestelmässä, mutta ne eivät laske Liettuan veroa.
Sijoittajan kannattaa säilyttää:
- tiliotteet ja kauppavahvistukset;
- osakkeiden viiden vuoden säännössä tarvittavat hankintapäivät;
- sijoitustilien nimeämistä koskevat tiedot ja rahavirtojen kirjanpito;
- osinko- ja korkotositteet;
- ulkomaiset lähdeverotodistukset;
- euromuunnosten laskelmat; sekä
- näyttö vähennyskelpoisista kuluista ja siirretyistä tappioista.
Tavalliset luovutustappiot voidaan yleensä vähentää yhteensopivista saman tuloluokan ja vuoden voitoista. Niitä ei automaattisesti voi vähentää osingoista, palkasta tai sijoitustilin nostoista. Järjestelmä ja tuloluokittelu on selvitettävä ennen lukujen nettouttamista.
Vuokratulot ja kiinteistöjen myynti
Asuntojen vuokratuloja voidaan yleensä verottaa tavallisessa vuotuisessa järjestelmässä tai ehdot täyttävän asunnonvuokrauksen osalta kunnan myöntämän kiinteähintaisen elinkeinotodistuksen perusteella.
Tavallisessa järjestelmässä asiaankuuluvien yhteenlaskettujen muiden kuin palkkatulojen ensimmäiseen 12 VDU:hun sovelletaan yleensä 15 prosentin verokantaa. Ylittävä tulo kuuluu 20, 25 ja 32 prosentin veroluokkiin. Elinkeinotodistuksen käyttöä rajoittavat toimintaa, vuokralaisia ja 50 000 €:n vuosituloja koskevat ehdot. Ylimenevää tuloa verotetaan tavallisesti.
Kiinteistöjen luovutukset
Vuodesta 2026 alkaen kiinteistön luovutusvoitto on yleensä verovapaa, jos:
- kiinteistö on ollut omistuksessa vähintään viisi vuotta;
- myyjän ilmoitettu asuinpaikka on ollut siellä vähintään kaksi vuotta ennen myyntiä; tai
- myyjän asuinpaikka oli siellä lyhyemmän ajan, mutta hän käyttää myyntitulot toisen ilmoitetun asunnon hankintaan vuoden kuluessa.
Muissa tapauksissa ehdot täyttävät menot pienentävät voittoa, ja muiden kuin palkkatulojen 15–32 prosentin säännöt voivat tulla sovellettaviksi.
Kassavirtaa voi arvioida Finorumin vuokrakiinteistölaskurilla.
Kiinteistövero vuodesta 2026
Liettua otti käyttöön uuden yksityishenkilöiden kiinteistöverorakenteen vuodesta 2026 alkaen.
Ilmoitetun pääasiallisen asunnon verovapaan arvon rajan vahvistaa kunta, ja se on vähintään 450 000 €. Ylittävästä veronalaisesta arvosta peritään 0,1–1 prosentin vero. Kunta voi asettaa korkeamman verovapaan rajan.
Tiettyjen muiden asuntojen, puutarhakiinteistöjen, autotallien ja vastaavien kohteiden yhteenlaskettua veronalaista arvoa verotetaan progressiivisesti:
| Arvoluokka | Verokanta |
|---|---|
| Enintään 50 000 € | 0 % |
| 50 000,01–200 000 € | 0,2 % |
| 200 000,01–400 000 € | 0,4 % |
| 400 000,01–600 000 € | 0,6 % |
| 600 000,01–1 miljoona € | 0,8 % |
| Yli 1 miljoona € | 1 % |
Liike-, hylättyihin ja muihin kiinteistöihin voidaan soveltaa kunnan koko arvolle määräämiä verokantoja. VMI julkaisee virallisia esimerkkejä vuoden 2026 kiinteistöverosta.
Perinnöt ja lahjat
Liettuan perintövero on yleensä 5 %, kun veronalaisen perinnön arvo on enintään 150 000 €, ja 10 % sen ylittävältä osalta. Veropohja on yleensä 70 % perityn omaisuuden arvioidusta arvosta.
Puolisolta, lapsilta, adoptiolapsilta, vanhemmilta, adoptiovanhemmilta, huoltajilta, isovanhemmilta, lapsenlapsilta ja sisaruksilta saatu perintö on yleensä verovapaa. Vapautus koskee myös perintöä, jonka veronalainen arvo on enintään 3 000 €.
Puolisolta, vanhemmilta, lapsilta, isovanhemmilta, lapsenlapsilta ja sisaruksilta saadut lahjat ovat yleensä vapaita henkilökohtaisesta tuloverosta. Muiden yksityishenkilöiden lahjoista enintään 2 500 € vuodessa on verovapaata. Ylittävä arvo kuuluu yleensä veronalaisiin muihin kuin palkkatuloihin, ja vuoden 2026 progressiivinen tulojen yhteenlaskenta voi vaikuttaa veroon.
Liettuassa ei ole yleistä vuotuista nettovarallisuusveroa, mutta laajennettua kiinteistöveroa peritään erikseen.
Itsenäiset ammatinharjoittajat ja yksityisyrittäjät
Yksityisen elinkeinotoiminnan verotettava voitto on tulot vähennettynä toteutuneilla hyväksyttävillä kuluilla tai, kun se sallitaan, 30 prosentin laskennallisella kuluvähennyksellä.
Vuodesta 2026 alkaen verohyvitys johtaa tosiasialliseen 5 prosentin tuloverokantaan, kun yksityisen elinkeinotoiminnan vuotuinen verotettava voitto on enintään 20 000 €. Tosiasiallinen verokanta nousee sen jälkeen asteittain ja on 20 %, kun voitto on 42 500 €. Yli 42 500 €:n voitolla hyvitys poistuu, ja koko yksityisen elinkeinotoiminnan voitto lasketaan yhteen muiden vuotuisten tulojen kanssa 20, 25 ja 32 prosentin verokannoilla.
Myös sosiaalivakuutus- ja pakolliset sairausvakuutusmaksut tulevat maksettaviksi, yleensä 90 prosentista verotettavaa voittoa maksukattojen rajoissa. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen ja laskutusvelvollisuudet riippuvat liikevaihdosta, rajat ylittävistä palveluista ja toiminnasta.
Yhteisöverotus
Yleinen yhteisöverokanta nousi vuoden 2026 alussa 16 prosentista 17 prosenttiin. Ehdot täyttäviin pienyhtiöihin voidaan soveltaa alennettua 7 prosentin verokantaa, jos vuotuinen liikevaihto on enintään 300 000 € ja työntekijöitä enintään kymmenen. Lähipiiriyhteisöjä koskevat ja muut rajoitukset on täytettävä.
Ehdot täyttävä vastaperustettu pienyhtiö voi saada 0 prosentin verokannan kahdelle ensimmäiselle verokaudelleen vuodesta 2026 alkaen ja sen jälkeen 7 prosentin verokannan, jos kaikki ehdot täyttyvät.
| Yhtiöverotuksen erä | Yleinen verokanta vuonna 2026 |
|---|---|
| Yhteisövero | 17 % |
| Ehdot täyttävä pienyhtiö | 7 % |
| Ehdot täyttävä uusi pienyhtiö | 0 % kahdella ensimmäisellä verokaudella |
| Yksityishenkilöille maksettujen osinkojen lähdevero | 15 % |
| Arvonlisäveron yleinen verokanta | 21 % |
Ehdot täyttäviin yhtiön saamiin osinkoihin ja osakkeiden luovutusvoittoihin voidaan soveltaa omistusosuuteen perustuvia verovapautuksia. Väärinkäytösten vastaisia sekä omistusosuutta ja -aikaa koskevia ehtoja on noudatettava. Valtiovarainministeriö tiivistää vuoden 2026 yhteisöverokannat.
Arvonlisävero
Arvonlisäveron yleinen verokanta pysyy 21 prosentissa. Tammikuun 1. päivästä 2026 alkaen aiempi 9 prosentin alennettu verokanta korvattiin yleensä 12 prosentin verokannalla tietyssä matkustajaliikenteessä, majoituksessa ja kulttuuritapahtumien pääsylipuissa. Ehdot täyttäviin lääkkeisiin, hoitotarvikkeisiin, vammaisille tarkoitettuihin välineisiin ja tiettyihin julkaisuihin sovelletaan 5 prosentin verokantaa. Nollaverokantaa ja vapautuksia sovelletaan määritellyissä tapauksissa.
Kotimaisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen tavallinen raja on yleensä 45 000 €. EU:n sisäiset hankinnat ja rajat ylittävät palvelut voivat kuitenkin aiheuttaa velvollisuuksia eri rajojen ja sääntöjen perusteella.
Ulkomaiset tulot ja verosopimukset
Liettuassa asuvat ilmoittavat yleensä ulkomaiset tulonsa, vaikka varat pysyisivät ulkomailla. Verosopimus voi alentaa lähdevaltion lähdeveroa tai mahdollistaa ulkomaisen veron hyvityksen tai vapautuksen Liettuassa. Hyvitykset koskevat vain ehdot täyttäviä ulkomaisia veroja ja edellyttävät virallista näyttöä.
Ulkomainen sosiaaliturva sovitetaan yhteen erillään tuloverotuksesta. Liettuaan tilapäisesti lähetetyt EU-/ETA-työntekijät voivat pysyä toisen maan järjestelmässä voimassa olevalla A1-todistuksella.
Liettuasta tehtävä etätyö voi synnyttää ulkomaiselle työnantajalle Liettuan palkanlaskentaan tai kiinteään toimipaikkaan liittyviä kysymyksiä.
Veroilmoitus ja veron maksaminen
Verovuosi on kalenterivuosi. Tavallinen lakisääteinen määräpäivä on toukokuun 1. päivän jälkeinen ensimmäinen arkipäivä.
Vuoden 2025 tulojen ilmoitus- ja maksupäivä oli 4.5.2026. Sijoitustilin ilmoittavilla oli ensimmäisenä vuonna erityinen määräpäivä 1.6.2026 sekä ilmoitukselle että veron maksamiselle. VMI vahvistaa päivämäärät vuoden 2026 ilmoitussivullaan ja erillisellä sijoitustilin määräaikasivulla.
Pidennys koski sijoitustilien ensimmäistä ilmoituskautta, eikä sitä pidä olettaa myöhempien vuosien määräajaksi. Maasta lopullisesti muuttavalla voi olla tätä aikaisempi ilmoitusvelvollisuus.
Verotuksen edut ja haitat
Edut
- Sijoitustilin voitot voidaan sijoittaa uudelleen lykätyllä verolla, ja tililtä nostettua voittoa verotetaan 15 prosentin verokannalla vuodesta 2026.
- Osinkoja verotetaan edelleen erikseen 15 prosentin verokannalla.
- Vähintään viisi vuotta omistettujen ehdot täyttävien osakkeiden voittoihin sovelletaan erillistä 15 prosentin verokantaa.
- Ei yleistä nettovarallisuusveroa.
- Lähisukulaisten väliset perinnöt ja lahjat ovat laajalti verovapaita.
- Uudet pienyhtiöt voivat saada kaksi 0 prosentin yhteisöverokautta.
Haitat
- Lyhytaikaisten sijoitusten 12 VDU:n rajan ylittäviä voittoja voidaan verottaa 20, 25 tai 32 prosentin verokannalla.
- Sijoitustili edellyttää tarkkaa nimeämistä ja rahavirtojen seurantaa.
- Osinkojen ja korkojen verotus ei automaattisesti lykkäänny, vaikka ne ohjattaisiin sijoitustilille.
- Palkansaajat maksavat 19,5 prosentin sosiaali- ja sairausvakuutusmaksut tuloveron lisäksi.
- Uutta kiinteistöveroa peritään laajasti muista kuin pääasiallisista asuinkiinteistöistä, joiden arvo ylittää 50 000 €.
- Ulkomaisen välittäjän tietojen ja kryptotapahtumien dokumentointi on edelleen verovelvollisen vastuulla.
Kenelle Liettua voi sopia?
Liettua voi sopia pitkäaikaisille sijoittajille, jotka käyttävät nimettyä sijoitustiliä, osinkosijoittajille, ehdot täyttävien pienyhtiöiden perustajille ja sijoittajille, joiden osakkeet täyttävät viiden vuoden omistusajan ehdon.
Se on monimutkaisempi vaihtoehto suurituloisille, jotka realisoivat huomattavia lyhytaikaisten sijoitusten voittoja tilin ulkopuolella, tai niille, jotka sekoittavat yksityisiä rahavirtoja nimettyyn sijoitustiliin. Tosiasiallinen lopputulos riippuu tulojen yhteenlaskennasta, omistusajasta ja tilin käyttöehtojen noudattamisesta.
Muita Finorumin oppaita ja laskureita
- Sijoittaminen Liettuassa
- Liettuan nettopalkkalaskuri
- Liettuan luovutusvoittoverolaskuri
- ETF-verolaskuri
- Osinkoverolaskuri
- EU:n verotuksen vertailukartta
- Elinkustannusten vertailu
Vastuuvapauslauseke
Tämä opas on tarkoitettu vain yleiseksi tiedoksi ja koulutuskäyttöön. Se ei ole vero-, oikeudellista, kirjanpito- tai sijoitusneuvontaa. Verotus Liettuassa riippuu asuinpaikasta, vuotuisten tulojen kokonaismäärästä, omistusajasta, tilin nimeämisestä, sijoitustuotteen kelpoisuudesta ja henkilökohtaisista olosuhteista. Säännöt ja viranomaiskäytännöt voivat muuttua. Tarkista ajantasainen tilanne VMI:ltä tai pätevältä liettualaiselta veroneuvojalta ennen veroilmoituksen antamista tai sijoitus-, muutto- tai yrityspäätöksen tekemistä.
Matias Bućella on hallinto-oikeuden koulutustausta ja yli kymmenen vuoden kokemus maailmanlaajuisten markkinoiden, valuuttakaupan ja henkilökohtaisen talouden tutkimisesta. Hänen oikeudellinen koulutuksensa muovaa hänen sijoitusajatteluaan, jossa korostuvat sääntely, rakenne ja riskienhallinta. Finorumissa hän kirjoittaa monenlaisista talousaiheista, eurooppalaisista ETF-rahastoista yksityissijoittajille suunnattuihin käytännön taloudenhallintastrategioihin.
Sources & References
EU regulations & taxation
Additional educational resources
- Deklaravimas.vmi.lt — sähköisessä ilmoitusjärjestelmässä
- Sodra.lt — vuoden 2026 maksuparametrit
- Vmi.lt — Arvonlisäveron yleinen verokanta
- Liettuan perintövero
- palkkatulo-ohjetta
- sijoitustilin määräaikasivulla
- sijoitustiliohje
- Valtion verotarkastusvirasto (VMI)
- Veronalaista sijoitustilin tuloa
- viralliset vuoden 2026 verokantaesimerkit
- virallisia esimerkkejä vuoden 2026 kiinteistöverosta
- virallisten vuoden 2026 tuloverosääntöjen
- vuoden 2026 ilmoitussivullaan
- Yksityisen elinkeinotoiminnan verotettava voitto