Päivitetty viimeksi 6. syyskuuta 2026
Luxemburg voi olla poikkeuksellisen houkutteleva pitkäjänteiselle yksityissijoittajalle, mutta se ei ole kaikilta osin matalan verotuksen maa. Maassa asuvan henkilön yli kuusi kuukautta omistamista osakkeista, joukkovelkakirjoista tai rahasto-osuuksista saama luovutusvoitto on yleensä verovapaa, jos omistus ei ole merkittävä. Jos sijoitus myydään kuuden kuukauden kuluessa, voittoa voidaan sen sijaan verottaa tavallisen progressiivisen asteikon mukaan. Palkkaan, moniin osinkoihin ja sijoitustuloihin voi kohdistua 42 prosentin ylin henkilökohtaisen tuloveron verokanta, jota työllisyysrahaston lisämaksu korottaa.
Verovapaiden pitkäaikaisten luovutusvoittojen ja veronalaisen tulon erottaminen on siksi keskeistä. Samoin on tunnettava merkittäviä osakeomistuksia koskevat säännöt, tiettyjen korkotulojen 20 prosentin lopullinen vero sekä se, ettei ETF-rahaston jakamaan tuottoon automaattisesti sovelleta tiettyjen yhtiöosinkojen edullista verokohtelua.
Tässä oppaassa käsitellään Luxemburgissa vuonna 2026 sovellettavia sääntöjä palkansaajien, yksityissijoittajien, itsenäisten ammatinharjoittajien ja kansainvälisesti liikkuvien henkilöiden kannalta. Tiedot perustuvat 6. syyskuuta 2026 saatavilla olleeseen aineistoon, ja lähteinä käytetään mahdollisuuksien mukaan Luxemburgin viranomaislähteitä.
Verotuksen pääluvut yhdellä silmäyksellä
| Verolaji | Vuoden 2026 verokanta tai sääntö | Keskeinen huomio |
|---|---|---|
| Henkilökohtainen tulovero | 0–42 % | Progressiivinen asteikko; työllisyysrahaston lisämaksu korottaa laskettua veroa tavallisesti 7 % tai suuremmilla tuloilla 9 % |
| Ylin tuloverokanta lisämaksu mukaan luettuna | 45,78 % | 42 % × 1,09; erillinen 1,4 prosentin hoivavakuutusmaksu voi lisäksi koskea asianomaista tuloa |
| Yksityishenkilön arvopaperien luovutusvoitot | Yleensä 0 %, kun omistusaika on yli 6 kuukautta | Koskee yksityisiä omistuksia, jotka eivät ole merkittäviä; lyhytaikaisiin luovutuksiin ja merkittäviin omistuksiin sovelletaan eri sääntöjä |
| Lyhytaikaiset arvopaperien luovutusvoitot | Progressiiviset verokannat | Kun omistusaika on enintään kuusi kuukautta; alle 500 euron vuotuiset nettovoitot ovat verovapaita |
| Merkittävän omistuksen pitkäaikainen luovutusvoitto | Puolet verovelvollisen kokonaisverokannasta | Omistus on yleensä merkittävä, kun osuus ylittää 10 %; erityinen vähennys voi tulla kyseeseen |
| Luxemburgin osinkojen lähdevero | 15 % | Yleensä ennakkomaksu, ei välttämättä lopullinen verorasitus |
| Vaatimukset täyttävien osinkojen verovapaus | 50 % | Vain 50 % vaatimukset täyttävästä yhtiöosingosta sisällytetään veropohjaan; etu ei koske automaattisesti kaikkia rahastojen jakamia tuottoja |
| Vaatimukset täyttävät korkotulot | 20 prosentin lopullinen lähdevero | RELIBI-järjestelmää sovelletaan yleensä luxemburgilaisen maksajan kautta; muut korot voivat edellyttää verotusta veroilmoituksen perusteella |
| Yleinen arvonlisäverokanta | 17 % | Alennetut verokannat ovat 14 %, 8 % ja 3 % |
| Työntekijän eläkevakuutusmaksu | 8,5 % | Nousi 8 prosentista vuonna 2026; maksuperusteella on yläraja |
| Työntekijän sairausvakuutusmaksu | 2,8 % | Maksuperusteella on yläraja; lisäksi voidaan periä 0,25 prosentin rahaetuusmaksu |
| Hoivavakuutusmaksu | 1,4 % | Maksuperusteeseen sovelletaan eri sääntöjä; poikkeuksia lukuun ottamatta maksu koskee myös veronalaisia sijoitustuloja ja luovutusvoittoja |
| Yhteisövero | 16 % | Kun verotettava tulo ylittää 200 000 €; Luxemburgin kaupungissa yhdistetty verokanta on 23,87 % |
| Yksityishenkilön nettovarallisuusvero | Ei peritä | Luxemburgilaiset yhtiöt voivat sen sijaan olla nettovarallisuusveron alaisia |
| Verovuosi | Kalenterivuosi | 1. tammikuuta–31. joulukuuta |
| Henkilökohtaisen veroilmoituksen määräaika | Seuraavan vuoden 31. joulukuuta | Vuoden 2025 Form 100 -ilmoitus on annettava viimeistään 31. joulukuuta 2026 |
| Veroviranomainen | ACD | Administration des contributions directes |
Verotuksellinen asuinpaikka Luxemburgissa
Luxemburgissa verotuksellisesti asuva henkilö maksaa yleensä veroa maailmanlaajuisista tuloistaan. Ulkomailla asuvaa verotetaan tavallisesti vain Luxemburgista saaduista tuloista kansallisen lainsäädännön ja sovellettavan verosopimuksen mukaisesti.
Verotuksellinen asuinpaikka ei määräydy kansalaisuuden perusteella. Henkilöä pidetään yleensä Luxemburgissa asuvana, jos hänellä on siellä joko:
- verotuksellinen kotipaikka eli pysyvä asunto, jonka hän aikoo säilyttää; tai
- vakituinen oleskelupaikka.
Yli kuuden kuukauden yhtäjaksoinen oleskelu muodostaa tavallisesti vakituisen oleskelupaikan. Lyhyet poissaolot jätetään yleensä huomiotta jatkuvuutta arvioitaessa, joten toistuvat viikonloppumatkat pois maasta eivät välttämättä estä verotuksellisen asuinpaikan muodostumista.
Henkilö voi olla samanaikaisesti kahden maan kansallisten sääntöjen mukaan verotuksellisesti asuva. Verosopimus ratkaisee kaksoisasumisen yleensä tarkastelemalla järjestyksessä pysyvää asuntoa, elinetujen keskusta, vakituista oleskelupaikkaa ja kansalaisuutta. Ratkaisu määrittää, kumman maan asukkaana henkilöä pidetään verosopimuksen kannalta ja miten kaksinkertainen verotus poistetaan.
Rajatyöntekijöiden on oltava erityisen tarkkoja. Luxemburgissa työskentely ei yksin tee henkilöstä Luxemburgissa verotuksellisesti asuvaa, mutta maa voi verottaa siellä fyysisesti tehdystä työstä saatua palkkaa. Belgiassa, Ranskassa, Saksassa tai muualla tehdyt etätyöpäivät voivat vaikuttaa verotusoikeuden jakautumiseen asianomaisen verosopimuksen ja sosiaaliturvasääntöjen mukaan.
Henkilökohtainen tulovero
Luxemburgissa sovelletaan progressiivista veroasteikkoa. Vuonna 2026 enintään 13 230 euron verotettavaa tuloa verotetaan 0 prosentin mukaan. Sen jälkeen verokannat alkavat 8 prosentista ja nousevat useiden kapeiden tuloluokkien kautta 42 prosenttiin, kun tulo ylittää 234 870 euroa. Laskelma on tarkistettava verohallinnon virallisista veroasteikoista ja laskurista.
Veroluokan 1 asteikon keskeisiä kohtia ovat:
| Verotettava tulo | Lakisääteinen marginaaliverokanta |
|---|---|
| Enintään 13 230 € | 0 % |
| 13 230–15 435 € | 8 % |
| 24 255–26 550 € | 14 % |
| 35 730–38 025 € | 24 % |
| 54 090–117 450 € | 39 % |
| 117 450–176 160 € | 40 % |
| 176 160–234 870 € | 41 % |
| Yli 234 870 € | 42 % |
Nämä ovat marginaaliverokantoja: ylempään tuloluokkaan siirtyminen ei tarkoita, että koko tuloa verotettaisiin sen verokannalla.
Työllisyysrahaston lisämaksu
Työllisyysrahaston lisämaksu lasketaan itse tuloverosta, ei suoraan verotettavasta tulosta. Maksu on yleensä 7 %. Se nousee 9 prosenttiin, kun verotettava tulo ylittää veroluokissa 1 ja 1a 150 000 euroa tai veroluokassa 2 yli 300 000 euroa. Ylin 42 prosentin verokanta nousee näin 45,78 prosenttiin 9 prosentin lisämaksun jälkeen.
Erillinen hoivavakuutusmaksu on 1,4 %. Sitä ei pidä sekoittaa työllisyysrahaston lisämaksuun, eikä sen maksuperuste ole sama kuin verotettava tulo.
Veroluokat
Nykyisessä järjestelmässä on kolme pääasiallista veroluokkaa:
- Veroluokka 1: useimmat naimattomat verovelvolliset;
- Veroluokka 1a: tietyt yksinhuoltajat, lesket ja vähintään 65-vuotiaat verovelvolliset; sekä
- Veroluokka 2: ehdot täyttävät avioparit ja rekisteröidyt kumppanit.
Veroluokka voi vaikuttaa lopputulokseen huomattavasti, etenkin jos puolisoiden tulot eroavat toisistaan. Veroluokkien korvaamista henkilökohtaisella verotuksella on ehdotettu vuodeksi 2028, mutta uudistus ei kuulu vuoden 2026 sääntöihin.
Vähennykset ja verohyvitykset
Mahdollisia vähennyksiä ovat pakolliset sosiaaliturvamaksut, vaatimukset täyttävät eläkemaksut, tietyt vakuutusmaksut, vähennyskelpoiset velan korot ja muut erityismenot ehtojen ja enimmäismäärien rajoissa. Verohyvitykset voivat riippua myös palkkatyöstä, eläkkeestä, itsenäisestä ammatinharjoittamisesta, tuloista ja perhetilanteesta. Palkasta tehtävä ennakonpidätys on vain ennakkomaksu: se ei aina vastaa lopullista vuotuista veroa.
Esimerkki: 60 000 euron palkka
Veroluokkaan 1 kuuluva 60 000 euroa ansaitseva naimaton työntekijä ei maksa 39 prosentin veroa koko palkastaan. Sosiaaliturvamaksut ja hyväksyttävät vähennykset pienentävät veropohjaa, minkä jälkeen sovelletaan progressiivisia tuloluokkia ja lisätään työllisyysrahaston lisämaksu. Lopullinen nettomäärä riippuu luontoiseduista, vähennyksistä, palkanlaskennan asetuksista ja perhetilanteesta. Yleisen laskurin tulosta on siksi pidettävä arviona, ei veroilmoituksen lopputuloksena.
Sosiaaliturvamaksut
Eläkevakuutusmaksujen yhteismäärä nousi 1. tammikuuta 2026 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin, ja maksu jakautuu tasan työntekijän, työnantajan ja valtion kesken. Työntekijän ja työnantajan osuudet ovat kumpikin 8,5 %.
Työntekijän tärkeimpiä pakollisia maksuja ovat:
| Työntekijän maksu | Vuoden 2026 maksu | Maksuperuste |
|---|---|---|
| Eläkevakuutus | 8,5 % | Bruttopalkka, enintään 13 856,63 € kuukaudessa |
| Sairausvakuutus | 2,8 % | Säännöllinen bruttopalkka, sama kuukausittainen yläraja |
| Rahaetuudet | Yleensä 0,25 % | Riippuu palkkatulon luokasta |
| Hoivavakuutus | 1,4 % | Ei tavanomaista sosiaaliturvamaksujen ylärajaa; ammattitoiminnan tulon maksuperusteesta vähennetään vuonna 2026 692,83 € kuukaudessa |
Työnantaja maksaa vastaavat eläke- ja sairausvakuutusmaksut, ja sille voi aiheutua myös tapaturmavakuutuksen, työnantajien keskinäisen vakuutusjärjestelmän ja työterveyshuollon kuluja. Työnantajan kokonaiskustannus on siksi bruttopalkkaa suurempi, mutta yhtä kaikissa tilanteissa oikeaa työnantajan maksuprosenttia ei ole.
CCSS:n viralliset sosiaaliturvaparametrit vahvistavat vuoden 2026 maksut ja kesäkuun indeksitarkistuksen jälkeen sovellettavan 13 856,63 euron kuukausittaisen ylärajan. Luxemburgissa asuvan henkilön veronalaiset nettomääräiset sijoitustulot ja luovutusvoitot voivat myös kuulua 1,4 prosentin hoivavakuutusmaksun piiriin. Poikkeuksena ovat korot, joihin sovelletaan lopullista 20 prosentin lähdeveroa.
Osakkeiden, joukkovelkakirjojen ja ETF-rahastojen luovutusvoitot
Luxemburgin yksityissijoittajia koskevat säännöt perustuvat kahteen kysymykseen:
- Onko omaisuuserää pidetty omistuksessa yli kuusi kuukautta?
- Onko omistus merkittävä?
Omistukset, jotka eivät ole merkittäviä
Guichet.lu-palvelun virallisen arvopaperiohjeen mukaan yksityisomistukseen, joka ei ole merkittävä, sovelletaan seuraavia sääntöjä:
- Kuuden kuukauden kuluessa hankinnasta toteutunut voitto on keinottelutuloa, jota verotetaan progressiivisen asteikon mukaan.
- Yli kuuden kuukauden kuluttua toteutunut voitto on yleensä verovapaa.
Kyse on omistusajan perusteella myönnettävästä verovapaudesta, ei verovapaasta sijoitustilistä. Tarkat hankintapäivämäärät ovat siksi olennaisia. Täsmälleen kuusi kuukautta ostamisen jälkeen tehtyä myyntiä ei pidä ilman muuta katsoa yli kuuden kuukauden ehdon täyttäväksi.
ACD:n ja Guichet.lu-palvelun virallisen arvopaperien luovutusta koskevan selvityksen mukaan lyhytaikaisia voittoja voidaan verottaa tavallisen progressiivisen asteikon mukaan, ja lisäksi voidaan periä sovellettava lisämaksu ja hoivavakuutusmaksu. Jos kalenterivuoden kyseisten voittojen yhteismäärä on alle 500 euroa, niitä ei veroteta. Raja koskee voittoja, ei myyntituloja.
Merkittävät omistukset
Omistus on yleensä merkittävä, jos verovelvollinen on yksin tai yhdessä puolisonsa tai kumppaninsa ja alaikäisten lastensa kanssa omistanut suoraan tai välillisesti yli 10 % yhtiöstä jossakin vaiheessa luovutusta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Ehto selitetään myös viranomaisten osakeomistuksen siirtoa koskevassa ohjeessa.
Merkittävän omistuksen pitkäaikainen luovutusvoitto on veronalainen myös kuuden kuukauden jälkeen. Sitä verotetaan yleensä määrällä, joka vastaa puolta verovelvollisen kokonaisverokannasta, ja lisäksi voidaan periä hoivavakuutusmaksu. Käytettävissä voi olla 50 000 euron vähennys, joka on yhteisverotuksessa oleville aviopuolisoille tai kumppaneille 100 000 euroa. Vähennystä rajoitetaan kuitenkin kymmenen vuoden jaksolla, ja sen määrä on laskettava tapauskohtaisesti.
Ratkaisevaa ei ole vain se, omistaako sijoittaja yli 10 % myyntipäivänä. Viiden vuoden tarkastelujakson aikainen aiempi omistus ja perheenjäsenten omistukset voivat muuttaa lopputulosta.
Luovutustappiot
Veronalaisten yksityisten luovutusten tappioilla voidaan yleensä kuitata saman asianomaisen tulolajin voittoja samana vuonna. Niitä ei tavallisesti voi vähentää palkasta, osingoista tai muista tavallisista tuloista, eikä käyttämättä jääneitä yksityisiä luovutustappioita yleensä voi siirtää myöhemmille vuosille.
Taloudellisesti todellinen tappio pitkäaikaisesta omistuksesta, joka ei ole merkittävä, jää veronalaisen tulolajin ulkopuolelle samoin kuin vastaava verovapaa voitto. Se ei siis synnytä yleistä verovähennystä.
Hankintameno ja tositteet
Sijoittajan on syytä säilyttää kauppatositteet ja tiliotteet, joista käyvät ilmi hankinta- ja luovutuspäivä, määrä, hinta, kaupankäyntikulut, yhtiötapahtumat sekä mahdolliset valuuttamuunnokset. Ulkomaanvaluutassa tehtyjen sijoitusten jokainen olennainen määrä on muunnettava euroiksi käyttäen perusteltavissa olevaa tapahtumapäivän valuuttakurssia. Välittäjän dollareissa tai punnissa ilmoittama voitto ei automaattisesti ole Luxemburgissa verotettava voitto.
ETF-rahastot ja muut sijoitusrahastot
Yksityissijoittajan ETF- tai muun rahaston osuuksien myyntiin sovelletaan yleensä samaa kuuden kuukauden luovutusvoittosääntöä kuin muihinkin arvopapereihin. Luxemburgissa tavallisen maassa asuvan sijoittajan kasvuosuuksista ei peritä yleistä vuosittaista laskennalliseen luovutukseen perustuvaa veroa pelkästään siksi, että rahasto pitää tuotot sisällään.
Kasvuosuuksia ja tuottoa jakavia rahastoja ei silti veroteta samalla tavalla:
- Kasvuosuuksia tarjoava rahasto: rahastoon jätetty tuotto näkyy tavallisesti osuuden arvossa. Luxemburgin verotus tulee sijoittajalle yleensä arvioitavaksi osuuksia luovutettaessa, omistusaikaa ja merkittävää omistusta koskevien sääntöjen mukaisesti.
- Tuottoa jakava rahasto: rahaston maksama rahasuoritus on yleensä veronalaista irtaimen omaisuuden tuloa saantivuonna.
Vaatimukset täyttävien yhtiöosinkojen 50 prosentin verovapautta ei pidä soveltaa automaattisesti ETF-rahaston jakamaan tuottoon. Rahaston jakama tuotto on luokiteltava rahaston oikeudellisen muodon, verotuksellisen aseman ja asiakirjojen perusteella. Pelkkä UCITS-asema ei osoita, että jaettu tuotto oikeuttaa osinkojen verovapauteen.
Ero on erityisen tärkeä sijoittajalle, joka käyttää ulkomaisen välittäjän vuosi-ilmoitusta: välittäjän käyttöliittymässä näkyvä ”osinko”-merkintä ei yksin ratkaise tulon käsittelyä Luxemburgin verolain mukaan.
Osingot
Luxemburgilaisen yhtiön yksityishenkilölle maksamista osingoista pidätetään yleensä 15 prosentin lähdevero. Luxemburgissa asuvalle henkilölle pidätys on tavallisesti ennakkoon maksettua veroa, joka hyvitetään lopullisessa tuloverotuksessa. Se ei ole kaikissa tilanteissa lopullinen vero.
Vaatimukset täyttävistä osingoista 50 % voi olla verovapaata. Tämä voi pääpiirteissään koskea täysin verovelvollisen luxemburgilaisen pääomayhtiön, vaatimukset täyttävän EU-yhtiön tai verosopimusvaltiossa asuvan ja Luxemburgin yhteisöveroon verrattavan veron alaisen yhtiön osinkoja. Virallinen osinko-ohje selittää ehdot ja ilmoittamismenettelyn.
Kun verovapaus soveltuu, 50 % brutto-osingosta sisällytetään veropohjaan. Siihen liittyvien vähennyskelpoisten menojen vähentämistä rajoitetaan vastaavasti. Lopputulos ei ole yksinkertaisesti 7,5 prosentin kiinteä vero: veronalaista puolikasta verotetaan sijoittajan progressiivisella verokannalla, minkä jälkeen mahdollinen hyvitettävä lähdevero otetaan huomioon.
Ulkomaiset osingot on yleensä ilmoitettava bruttomääräisinä. Ulkomaisen lähdeveron hyvittäminen riippuu sovellettavasta verosopimuksesta ja Luxemburgin ulkomaisen veron hyvityssäännöistä. Jos lähdevaltio on pidättänyt verosopimuksen mukaista määrää enemmän, ylimenevä osa on yleensä haettava takaisin kyseisestä valtiosta sen sijaan, että se hyvitettäisiin rajoituksetta Luxemburgissa.
Vaatimukset täyttäville irtaimen omaisuuden tuloille ja tietyille koroille on yleensä käytettävissä 1 500 euron vuotuinen vähennys tai yhteisverotettaville pareille 3 000 euron vähennys. Vähennys jaetaan asianomaisten tulolajien kesken; sitä ei saa uudelleen jokaiselle tilille.
Korkotulot
Luxemburgissa on RELIBI-niminen lopullisen lähdeveron järjestelmä.
Luxemburgilainen maksaja pidättää yleensä 20 % Luxemburgissa asuvalle yksityishenkilölle maksamistaan vaatimukset täyttävistä koroista. Pidätys täyttää tuloverovelvollisuuden, joten korkoa ei tavallisesti lisätä progressiivisesti verotettaviin tuloihin. ACD:n RELIBI-ohjeessa kuvataan myös mahdollisuus valita 20 prosentin verokohtelu tietyille vaatimukset täyttäville koroille, jotka saadaan toisen EU- tai ETA-maan maksajan kautta.
Järjestelmän ulkopuoliset korot voidaan joutua ilmoittamaan ja verottamaan progressiivisesti. Luokittelu riippuu tilistä, sijoitusvälineestä, maksajasta ja määrästä. Esimerkiksi tiettyihin käyttö- ja säästötileihin voi liittyä vapautuksia tai raja-arvoja, kun taas joukkovelkakirjojen korot kuuluvat tavallisesti RELIBI-järjestelmään.
Vuodesta 2026 alkaen tietyt vaatimukset täyttävät valtion joukkovelkakirjat voivat saada erityisen korkotulojen verovapauden lakisääteisten ehtojen täyttyessä. Sijoittajan on tarkistettava juuri kyseinen liikkeeseenlasku eikä oletettava kaikkien valtion tai julkisen sektorin velkakirjojen täyttävän ehtoja.
Kryptovarat
Luxemburg soveltaa kryptovaroihin yleensä yksityisten keinotteluvoittojen sääntöjä. Verovelvollisen kannattaa tutustua myös verohallinnon virtuaalivaluuttoja koskevaan kiertokirjeeseen:
- Kuuden kuukauden kuluessa tapahtuneista luovutuksista saadut voitot voivat olla veronalaisia progressiivisen asteikon mukaan.
- Yli kuuden kuukauden kuluttua saadut voitot voivat olla verovapaita, jos toiminta pysyy yksityisen varallisuuden hoitona.
- Keinotteluvoittojen 500 euron vuotuinen raja voi olla merkityksellinen.
Kryptovaran vaihtaminen toiseen kryptovaraan voi olla verotuksellinen luovutus, vaikka pankkitilille ei tulisi euroja. Myös tavaroiden maksaminen kryptovaroilla, muuntaminen vakaavaluutaksi ja muu taloudellisen omistuksen siirtyminen voivat realisoida voiton tai tappion.
Tiheä, järjestelmällinen tai kaupallisena harjoitettu kaupankäynti voidaan luokitella liiketoiminnaksi yksityisen sijoitusvarallisuuden hoidon sijaan. Louhinta, steikkauksesta saadut palkkiot, työsuhteeseen liittyvät tokenit ja liiketoiminnan tulot edellyttävät myös erillistä arviointia. Kuuden kuukauden verovapautta ei pidä ulottaa niihin automaattisesti.
EU:n DAC8-ilmoittamissääntöjä alettiin soveltaa vuonna 2026, ja ensimmäinen raportointi tapahtuu yleensä täytäntöönpanon aikataulun mukaisesti myöhemmin. Sijoittajan kannattaa varautua siihen, että säännellyt palveluntarjoajat välittävät yhä enemmän tunniste- ja tapahtumatietoja, ja säilyttää kattavat lompakko- ja pörssitiedot.
Palkkatulo, itsenäinen ammatinharjoittaminen ja yritystulo
Luxemburgissa tehdystä työstä saatuun palkkaan sovelletaan ennakonpidätystä ja työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Luontoisedut, kuten tietyt asunto-, auto- ja osake-edut, voivat olla veronalaisia. Vuotuinen veroilmoitus tai verotuksen oikaisu voi silti olla tarpeen, vaikka veroa olisi pidätetty kuukausittain.
Itsenäistä ammattia aidosti harjoittavaa henkilöä tai yksityistä elinkeinonharjoittajaa verotetaan henkilökohtaisesti liiketoiminnan tai ammatin nettovoitosta. Vähennyskelpoisten kulujen on liityttävä tulon hankkimiseen, ja ne on dokumentoitava asianmukaisesti. Toiminnasta ja liikevaihdosta riippuen myös arvonlisäverorekisteröinti, kunnallinen elinkeinovero ja yrittäjän sosiaaliturvamaksut voivat tulla kyseeseen.
Työsuhteen nimittäminen ”freelance-työksi” ei ratkaise sen verokohtelua. Jos tosiasialliset olosuhteet muistuttavat työsuhdetta, kuten riippuvuus yhdestä asiakkaasta, työnjohto, kiinteät työajat ja vähäinen liiketoimintariski, Luxemburgin viranomaiset voivat luokitella suhteen uudelleen.
Ulkomailta tulevien työntekijöiden verohuojennus
Ulkomailta palkatut tai lähetetyt ehdot täyttävät työntekijät voivat hyötyä ulkomailta tulevien työntekijöiden erityisjärjestelmästä. Vuodesta 2025 sovellettavan järjestelmän mukaan 50 % hyväksyttävästä vuotuisesta bruttopalkasta on verovapaata 400 000 euron palkkakattoon asti. Suurin vuotuinen verovapaa määrä on siten 200 000 euroa.
Huojennus ei ole automaattinen ulkomaalaistyöntekijän alennus. Työntekijän ja työnantajan on täytettävä yksityiskohtaiset ehdot, jotka koskevat aiempaa asuinpaikkaa, rekrytointia tai komennusta, pätevyyttä, työskentelyä Luxemburgissa ja palkkaa. Työnantajalla on lisäksi vuotuisia ilmoitusvelvollisuuksia. Virallinen järjestelmää koskeva ohje on tarkistettava ennen huojennuksen soveltamista palkanlaskennassa.
Yhteisövero
Verovuodesta 2025 alkaen Luxemburgin yhteisöverokanta on 14 %, kun verotettava tulo jää alle 175 000 euron, ja 16 %, kun se ylittää 200 000 euroa. Näiden määrien välissä sovelletaan siirtymäkaavaa. Yhteisöveroon lisätään 7 prosentin solidaarisuuslisämaksu.
Yhtiöt voivat joutua maksamaan myös kunnallista elinkeinoveroa. Luxemburgin kaupungissa kunnallinen verokanta on 6,75 %, jolloin yli 200 000 euron verotettavaa tuloa saavien yhtiöiden yhteenlaskettu nimellinen verokanta on noin 23,87 %. Verokannat vaihtelevat kunnittain. Yhteisöverokanta ja ilmoittamismenettely selitetään Guichet.lu-palvelun virallisessa yhteisövero-ohjeessa.
Yhtiöille voidaan lisäksi määrätä nettovarallisuusvero ja vähimmäisnettovarallisuusvero. Yhtiötä ei pidä perustaa pelkästään sillä oletuksella, että sen 16 prosentin nimellinen yhteisöverokanta olisi henkilökohtaista veroa pienempi. Palkanmaksu, osinkojen nostaminen, kirjanpito, sosiaaliturvamaksut ja veronkierron vastaiset säännöt muuttavat vertailua.
Arvonlisävero
Luxemburgin yleinen arvonlisäverokanta on 17 %. Alennetut verokannat ovat:
- 14 prosentin välikanta;
- 8 prosentin alennettu verokanta; ja
- 3 prosentin erityisen alhainen verokanta.
Sovellettava verokanta riippuu kyseisestä myynnistä. Rajat ylittäviin digitaalisiin palveluihin, verkkokauppaan, kiinteistöihin ja rahoituspalveluihin sovelletaan erityisiä myyntimaata tai verovapautta koskevia sääntöjä. Ulkomaisia asiakkaita palvelevan itsenäisen ammatinharjoittajan on siksi selvitettävä, mihin maahan arvonlisävero kuuluu, eikä sovellettava 17 prosentin veroa automaattisesti.
Kiinteistöt ja vuokratulot
Luxemburgissa sijaitsevista kiinteistöistä peritään kunnallista kiinteistöveroa. Sen määrä riippuu yksikköarvosta, kunnallisesta verotusarvosta ja paikallisesta verokannasta. Vuotuista maksua ei siksi voi kuvata tarkasti yhdellä koko maan kattavalla prosentilla.
Nettovuokratuloa verotetaan yleensä henkilökohtaisen progressiivisen asteikon mukaan. Vähennyskelpoisia eriä voivat yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti olla esimerkiksi hyväksyttävät rahoituskulut, ylläpito ja poistot. Vuodesta 2026 alkaen tiettyihin kestävän energian käyttöä edistäviin remonttimenoihin voi soveltua erityinen 10 prosentin poistokanta, jos remontti on valmistunut alle yhdeksän vuotta ennen verovuoden alkua.
Yksityishenkilön kiinteistöjen luovutusvoittoihin sovelletaan eri sääntöjä kuin arvopaperien kuuden kuukauden sääntöä. Kahden vuoden kuluessa tapahtunutta luovutusta voidaan pitää keinotteluluovutuksena ja verottaa tavallisilla verokannoilla. Yli kahden vuoden kuluttua saatuun voittoon sovelletaan yleensä erilaista pitkäaikaisen luovutuksen verokohtelua. Vakituisen asunnon osalta voi olla saatavissa huojennus ja soveltuvissa tapauksissa määräajoin käytettävä vähennys. Kiinteistökauppa edellyttää erillistä laskelmaa, koska hankintakulut, perusparannusmenot ja arvonkorotusta koskevat säännöt voivat muuttaa voittoa olennaisesti.
Perintövero, lahjavero ja varallisuusvero
Luxemburgissa yksityishenkilöiltä ei peritä vuotuista nettovarallisuusveroa. Tätä ei pidä sekoittaa yhtiöiden nettovarallisuusveroon, jota hallinnoi ACD.
Perintövero riippuu vainajan asuinpaikasta, omaisuuden sijainnista, perillisen sukulaisuussuhteesta vainajaan sekä siitä, ylittääkö saanto perillisen lakisääteisen osuuden. Suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa olevien perillisten lakisääteinen osuus voi olla verovapaa, mutta sen ylittävästä osasta voidaan periä veroa. Aviopuolisoiden tai rekisteröityjen kumppanien ja etäisempien edunsaajien kohtelu eroaa toisistaan, ja progressiiviset lisämaksut voivat kasvattaa perusverokantoja perintöosuuden kasvaessa.
Lahjaverotus liittyy tiiviisti rekisteröintiä ja notaarin vahvistamia toimia koskeviin sääntöihin. Verokannat vaihtelevat sukulaisuussuhteen ja luovutustyypin mukaan. Epämuodollinen elinaikainen varallisuudensiirto ja rekisteröity lahja eivät välttämättä johda samaan lopputulokseen.
Rajat ylittävät kuolinpesät edellyttävät erityistä huomiota, sillä Luxemburgin perintövero, ulkomaiset jäämistö- tai perintöverot, lakiosaa koskeva lainsäädäntö ja omaisuuden sijainti voivat vaikuttaa toisiinsa. Yksityishenkilön nettovarallisuusveron puuttuminen ei tee perintöverosta merkityksetöntä.
Verotuettu säästäminen ja sijoittaminen
Luxemburgissa ei ole yleistä piensijoittajien sijoitusjärjestelyä, joka vastaisi suoraan Yhdistyneen kuningaskunnan ISA-tiliä. Tavallisen yksityisen arvopaperisalkun tärkein verotuksellinen etu on sen sijaan yli kuusi kuukautta omistettujen, ehdot täyttävien ja muiden kuin merkittävien omistusten luovutusvoittojen verovapaus.
Vaatimukset täyttäviin henkilökohtaisiin eläkesopimuksiin ja tiettyihin vakuutustuotteisiin voi liittyä verohuojennuksia lakisääteisten ehtojen ja vähennysrajojen mukaisesti. Tuotekulut, varojen sitomisajat, vakuutusten verotus ja sijoitusvaihtoehdot on punnittava suhteessa mahdolliseen vähennykseen. Pelkkä verovähennys ei tee tuotteesta hyvää sijoitusta.
Ulkomaisten sijoitusten ilmoittaminen
Luxemburgissa asuvan on yleensä ilmoitettava veronalaiset maailmanlaajuiset sijoitustulonsa riippumatta siitä, onko välittäjä Luxemburgissa vai ulkomailla. Ulkomainen välittäjä ei poista Luxemburgin verovelvollisuutta eikä välttämättä luokittele tapahtumia maan sääntöjen mukaisesti.
Veroilmoitus kannattaa laatia alkuperäisten asiakirjojen eikä yhden ”veroyhteenvedon” perusteella. Säilytä:
- vuotuiset tiliotteet ja yksittäiset kauppavahvistukset;
- jokaisen hankinnan ja luovutuksen päivämäärät ja kulut;
- osinkoja ja rahastojen jakamaa tuottoa koskevat tositteet;
- bruttokorkoja ja lähdeveroja koskevat selvitykset;
- tositteet ulkomaille maksetuista veroista;
- yhtiötapahtumia koskevat asiakirjat;
- euroiksi muuntamisessa käytetyt valuuttakurssit ja menetelmä; sekä
- tositteet, jotka osoittavat yli kuuden kuukauden omistusajan.
Automaattiset tietojenvaihtojärjestelmät, kuten CRS, FATCA ja DAC8, tekevät ulkomaisista tileistä yhä näkyvämpiä. Ne eivät kuitenkaan laske verovelvollisen oikeaa Luxemburgin veroa.
Luxemburgin veroilmoituksen antaminen
Henkilökohtainen tuloveroilmoitus annetaan yleensä Form 100 -lomakkeella. Ilmoituksen voi soveltuvin osin antaa sähköisesti MyGuichet.lu-palvelussa, ladattavalla PDF-lomakkeella tai postitse.
Ilmoittamisen käytännön vaiheet
- Kokoa palkkatodistukset, eläkeasiakirjat, pankin ja välittäjän tiliotteet, ulkomaisia tuloja koskevat tiedot sekä vähennyskelpoisten menojen tositteet.
- Erota verovapaat pitkäaikaiset luovutukset veronalaisista lyhytaikaisista luovutuksista ja merkittävistä omistuksista.
- Luokittele osingot, rahastojen jakamat tuotot ja korot oikein. Kirjaa bruttotulot sekä Luxemburgissa ja ulkomailla pidätetyt verot.
- Muunna ulkomaanvaluutan määräiset summat johdonmukaisesti euroiksi.
- Täytä Form 100 ja tarvittavat liitteet ja toimita ne lakisääteiseen määräaikaan mennessä.
- Tarkista verotuspäätös ja maksa mahdollinen jäännösvero siinä mainittuun päivään mennessä tai riitauta virheet sovellettavan muutoksenhakuajan kuluessa.
Kaikkien verovelvollisten ei tarvitse antaa Form 100 -ilmoitusta. Ilmoitusvelvollisuus riippuu tulojen määrästä ja lajista, useista työsuhteista tai eläkkeistä, veroluokasta ja muista olosuhteista. Osa henkilöistä, joilla ei ole ilmoitusvelvollisuutta, voi pyytää vuotuista verotuksen oikaisua tai antaa ilmoituksen vapaaehtoisesti saadakseen vähennyksiä tai veronpalautusta.
Form 100 -ilmoitusta koskevan virallisen ohjeen mukaan määräaika on verovuotta seuraavan vuoden 31. joulukuuta. Vuoden 2025 ilmoitus on siis annettava viimeistään 31. joulukuuta 2026. Älä oleta, että määräaika pitenee epävirallisesti tämän päivän jälkeen.
Yleiset virheet, jotka kannattaa välttää
- Oletetaan kaikkien kuuden kalenterikuukauden jälkeen saatujen voittojen olevan verovapaita tarkistamatta, että omistusaika on ollut yli kuusi kuukautta.
- Tarkastellaan vain myyntipäivän omistusta ja sivuutetaan merkittävän omistuksen viiden vuoden tarkastelujakso.
- Sovelletaan yhtiöosinkojen 50 prosentin verovapautta automaattisesti ETF-rahaston tai muun rahaston jakamaan tuottoon.
- Ilmoitetaan ulkomaisista osingoista vain nettomäärä bruttotulon ja lähdeveron erittelyn sijaan.
- Oletetaan kaikkien korkojen olevan progressiivisesti verotettavia ja jätetään huomioimatta RELIBI-järjestelmän lopullinen 20 prosentin vero.
- Käytetään välittäjän perusvaluutassa ilmoittamaa voittoa muuntamatta jokaista olennaista määrää euroiksi.
- Vähennetään verovapaiden pitkäaikaisten omistusten tappioita palkasta tai osinkotuloista.
- Uskotaan, että ulkomaisen välittäjän tai kryptopörssin käyttö tekee Luxemburgin ilmoittamisesta vapaaehtoista.
- Sekoitetaan yksityishenkilöiden nettovarallisuusveron puuttuminen yhtiöiden nettovarallisuusveroon.
- Pidetään palkasta tehtyä ennakonpidätystä todisteena siitä, ettei veroilmoitusta tai vuotuista oikaisua tarvita.
Vuoden 2026 tärkeät päivämäärät
| Asia | Päivämäärä |
|---|---|
| Verovuosi | 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2026 |
| Vuoden 2025 Form 100 -ilmoituksen määräaika | 31. joulukuuta 2026 |
| Vuoden 2026 Form 100 -ilmoituksen määräaika | 31. joulukuuta 2027 |
| Työnantajan luettelo ulkomailta tulleista työntekijöistä | Yleensä kyseistä vuotta seuraavan vuoden 31. tammikuuta mennessä, menettelyvaatimusten mukaisesti |
| Verotuspäätöksen mukainen maksu | ACD:n verotuspäätöksessä mainittu päivä |
Aiheeseen liittyvät Finorumin oppaat ja laskurit
- Sijoittaminen Luxemburgissa
- Luxemburgin nettopalkkalaskuri
- Luxemburgin luovutusvoittoverolaskuri
- ETF-rahastojen verolaskuri
- Osinkoverolaskuri
- EU-maiden verotuksen vertailukartta
- Elinkustannusten vertailu
Yhteenveto
Luxemburg on erityisen suotuisa yksityissijoittajalle, joka pitää hajautettua arvopaperisalkkua yli kuusi kuukautta eikä omista merkittävää osuutta sijoituskohteista. Etu ei automaattisesti koske palkkaa, osinkoja, rahastojen jakamaa tuottoa, korkoja, lyhytaikaista kaupankäyntiä, suuria osakeomistuksia tai liiketoimintaa.
Useimmille sijoittajille ratkaisevat toimintatavat ovat yksinkertaiset: kirjaa hankintapäivät, erota yhtiöosingot rahastojen jakamasta tuotosta, selvitä korkojen kuuluminen RELIBI-järjestelmään, seuraa ulkomaisia lähdeveroja ja säilytä euromääräiset tositteet. Näin virheellinen luokittelu tai puuttuvat tositteet eivät vaaranna kuuden kuukauden omistusaikaan perustuvan verovapauden hyödyntämistä.
Vastuuvapauslauseke
Tämä opas on tarkoitettu yleiseksi opetukselliseksi tiedoksi, eikä se ole vero-, oikeudellista, kirjanpidollista tai sijoitusneuvontaa. Luxemburgin verokohtelu riippuu asuinpaikasta, veroluokasta, perhetilanteesta, kunkin sijoituksen oikeudellisesta muodosta ja sovellettavista verosopimuksista. Säännöt ja hallintokäytäntö voivat muuttua. Vahvista merkittävät päätökset Administration des contributions directes -veroviranomaiselta tai pätevältä luxemburgilaiselta veroasiantuntijalta.
Matias Bućella on hallinto-oikeuden koulutustausta ja yli kymmenen vuoden kokemus maailmanlaajuisten markkinoiden, valuuttakaupan ja henkilökohtaisen talouden tutkimisesta. Hänen oikeudellinen koulutuksensa muovaa hänen sijoitusajatteluaan, jossa korostuvat sääntely, rakenne ja riskienhallinta. Finorumissa hän kirjoittaa monenlaisista talousaiheista, eurooppalaisista ETF-rahastoista yksityissijoittajille suunnattuihin käytännön taloudenhallintastrategioihin.
Sources & References
Additional educational resources
- Ccss.public.lu — CCSS:n viralliset sosiaaliturvaparametrit
- Guichet.public.lu — ACD:n ja Guichet.lu-palvelun virallisen arvopaperien luovutusta koskevan selvityksen
- Form 100 -ilmoitusta koskevan virallisen ohjeen
- Guichet.lu-palvelun virallisessa yhteisövero-ohjeessa
- Luxemburgin yleinen arvonlisäverokanta
- Luxemburgissa verotuksellisesti asuva
- osakeomistuksen siirtoa koskevassa ohjeessa
- Virallinen järjestelmää koskeva ohje
- Virallinen osinko-ohje
- Impotsdirects.public.lu — ACD
- ACD
- ACD:n RELIBI-ohjeessa
- virallisista veroasteikoista ja laskurista
- virtuaalivaluuttoja koskevaan kiertokirjeeseen