Kuinka suuri osa bruttopalkastasi jää sinulle käteen Alankomaissa?
Finorumin Alankomaiden nettopalkkalaskuri arvioi käteen jäävän palkan Alankomaiden palkkaveron ja yleisten sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen. Syötä kuukausi- tai vuosibruttopalkkasi, niin näet arvion nettopalkasta, palkasta tehtävistä vähennyksistä, työnantajan maksuista ja työllistämisen kokonaiskustannuksista.
Alankomaiden palkanlaskennassa yhdistyvät progressiiviset Box 1 -verokannat ja tuloista riippuvat verohyvitykset. Todellisessa palkkalaskelmassasi voi olla myös ammatillisen eläkejärjestelmän maksu, lomaraha ja muita työsuhteeseen liittyviä vähennyksiä.
| Gross salary | 100% |
| Income tax | |
| Social contributions▼ | |
| Employer contributions | |
| Total employer cost | |
| Net salary | |
Näin käytät Alankomaiden palkkalaskuria
Laskeminen onnistuu muutamassa vaiheessa:
- Valitse työskentelymaaksi Alankomaat.
- Valitse kuukausi- tai vuosipalkka.
- Syötä bruttopalkkasi.
- Tarkastele arvioitua palkkaveroa ja yleisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
- Tarkista nettopalkkasi ja työnantajan kokonaiskustannukset.
- Valitse ”Vertaa toiseen maahan”, jos haluat verrata Alankomaita toiseen EU-maahan.
Tulos päivittyy automaattisesti aina, kun muutat palkkaa tai palkanmaksujaksoa.
Bruttopalkka ja nettopalkka Alankomaissa
Bruttopalkka on työsopimuksen mukainen palkka ennen palkkaveron ja työntekijän maksettavien erien vähentämistä.
Nettopalkka, hollanniksi nettoloon, on määrä, joka maksetaan työnantajan tehtyä sovellettavat vähennykset.
Nettopalkka = bruttopalkka − palkkavero − työntekijän maksettavat erät
Hollanninkielinen termi loonheffing tarkoittaa palkanmaksun yhteydessä pidätettävää palkkaveroa ja yleisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
Työnantajan maksut maksetaan bruttopalkan lisäksi. Ne eivät yleensä vähennä käteen jäävää palkkaa suoraan, mutta kasvattavat työnantajan työllistämisen kokonaiskustannuksia.
Tuloverokannat vuonna 2026
Palkkatuloa verotetaan yleensä Box 1 -luokassa, johon kuuluvat työtulot ja omistusasunnosta saatavat tulot.
Valtion eläkeikää nuoremman työntekijän Box 1 -verokannat vuonna 2026 ovat:
- 35,75 % verotettavasta tulosta 38 883 euroon asti
- 37,56 % tulon osasta 38 883–78 426 euroa
- 49,50 % 78 426 euroa ylittävästä osasta
Ensimmäinen verokanta koostuu seuraavista:
- 8,10 % tuloveroa
- 17,90 % AOW-vanhuuseläkemaksua
- 0,10 % perhe-eläkettä turvaavaa vakuutusmaksua
- 9,65 % pitkäaikaishoidon vakuutusmaksua
Korkeampaa verokantaa sovelletaan vain kyseiseen veroluokkaan kuuluvaan verotettavan tulon osaan. Yli 78 426 euron tulot eivät tarkoita, että koko palkkaa verotettaisiin 49,50 prosentin verokannalla.
Valtion eläkeiän saavuttaneiden työntekijöiden ensimmäisen veroluokan verokanta on alempi, koska he eivät enää maksa AOW-maksua sen kautta.
Yleinen verohyvitys
Yleinen verohyvitys tunnetaan nimellä algemene heffingskorting. Se pienentää suoraan laskettua tuloveroa ja yleisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
Valtion eläkeikää nuoremmalla henkilöllä vuonna 2026:
- verohyvityksen enimmäismäärä on 3 115 euroa
- täysi määrä koskee enintään 29 736 euron yhteenlaskettuja tuloja
- hyvitys pienenee 6,398 % 29 736 euroa ylittävästä tulosta
- hyvitys poistuu kokonaan, kun tulot ovat 78 426 euroa
Määrä riippuu yhteenlasketuista verotettavista tuloista eikä vain yhden työnantajan maksamasta palkasta. Sijoitus-, yritys- tai muut veronalaiset tulot voivat siksi pienentää lopullista hyvitystä.
Työtulon verohyvitys
Työntekijä voi saada myös työtulon verohyvityksen, hollanniksi arbeidskorting.
Vuonna 2026 hyvitys kasvaa työtulojen mukana useassa vaiheessa:
- enintään 11 965 euroa: 8,324 % työtuloista
- 11 966–25 845 euroa: 996 euroa sekä 31,009 % 11 965 euroa ylittävästä osasta
- 25 846–45 592 euroa: 5 300 euroa sekä 1,950 % 25 845 euroa ylittävästä osasta
- 45 593 eurosta alkaen: hyvitys pienenee asteittain
Työtulon verohyvityksen enimmäismäärä on noin 5 685 euroa. Suurilla työtuloilla hyvitys poistuu kokonaan.
Näiden verohyvitysten ansiosta todellinen verorasitus voi olla huomattavasti Box 1 -verokantaa pienempi etenkin pieni- ja keskituloisilla työntekijöillä.
Palkanmaksussa sovellettava verohyvitys
Asiaankuuluvien verohyvitysten yhteissoveltamista palkanmaksussa kutsutaan nimellä loonheffingskorting.
Työntekijän tulisi yleensä pyytää palkanmaksussa sovellettavaa verohyvitystä vain yhdeltä työnantajalta tai etuuden maksajalta kerrallaan. Jos useampi työnantaja soveltaa sitä samanaikaisesti, veroa voidaan pidättää liian vähän ja vuosittaisen veroilmoituksen jälkeen voi tulla maksettavaksi lisäsumma.
Jos verohyvitystä ei sovelleta palkanmaksussa, kuukausittainen nettopalkka voi olla pienempi, mutta liikaa maksetun veron voi mahdollisesti saada takaisin vuotuisen verotuspäätöksen perusteella.
Yleiset sosiaalivakuutusmaksut
Yleiset sosiaalivakuutusmaksut sisältyvät valtion eläkeikää nuorempien työntekijöiden ensimmäiseen Box 1 -verokantaan.
Niillä rahoitetaan muun muassa seuraavia yleisiä järjestelmiä:
- AOW-valtioneläke
- Anw-perhe-eläke-etuudet
- Wlz-pitkäaikaishoito
Näitä maksuja ei siksi yleensä esitetä yksinkertaistetussa laskelmassa erillisenä prosenttiperusteisena vähennyksenä. Ne sisältyvät yhdistettyyn palkkaveron ja yleisten sosiaalivakuutusmaksujen pidätykseen.
Ensimmäiseen veroluokkaan sovellettava verokanta muuttuu, jos työntekijä saavuttaa valtion eläkeiän vuoden aikana.
Työntekijävakuutusten maksut
Alankomaiden työntekijävakuutuksiin kuuluvat työttömyys- ja työkyvyttömyysturva.
Niihin liittyvät maksut maksaa yleensä työnantaja, eikä niitä vähennetä työntekijän nettopalkasta. Maksut liittyvät muun muassa:
- työttömyysvakuutukseen
- työkyvyttömyysvakuutukseen
- työnantajan sairauteen liittyviin velvoitteisiin
- työhönpaluurahastoon
Vuonna 2026 yleiseen työttömyysrahastoon maksettava työttömyysvakuutusmaksu on:
- alemman maksuluokan mukaan 2,74 %
- ylemmän maksuluokan mukaan 7,74 %
Alempaa maksua sovelletaan yleensä kirjalliseen toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen, joka ei ole tarvittaessa työhön kutsuttava sopimus. Joustavissa ja määräaikaisissa työsuhteissa voidaan soveltaa ylempää maksua.
Muut työnantajan vakuutusmaksut riippuvat työnantajan koosta, toimialasta, riskiprofiilista ja palkkasummasta.
Sairausvakuutusmaksu
Alankomaissa on pakollinen sairausvakuutusjärjestelmä.
Työnantaja maksaa yleensä sairausvakuutuslain mukaisen tulosidonnaisen maksun, jota kutsutaan Zvw-maksuksi. Työnantajan tavanomainen maksuprosentti on 6,10 % vuonna 2026, kuitenkin vuotuisen maksuperusteen enimmäismäärään asti.
Tämä työnantajan maksu on erillinen työntekijän henkilökohtaisesta sairausvakuutusmaksusta.
Useimpien täysi-ikäisten asukkaiden on hankittava Alankomaiden perussairausvakuutus itse ja maksettava kuukausimaksu suoraan vakuutusyhtiölle. Koska maksua ei yleensä vähennetä palkanmaksun yhteydessä, se ei sisälly laskurin nettopalkkatulokseen.
Työntekijä voi tulojensa ja kotitaloutensa tilanteen perusteella olla oikeutettu sairausvakuutustukeen.
Ammatillisen eläkejärjestelmän maksut
Monet Alankomaissa työskentelevät osallistuvat työnantajan tai toimialan ammatilliseen eläkejärjestelmään.
Eläkemaksu voidaan jakaa työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijän osuus voidaan vähentää bruttopalkasta tai esittää erikseen palkkalaskelmassa.
Kaikille työntekijöille yhteistä valtakunnallista eläkemaksuprosenttia ei ole. Määrä riippuu seuraavista:
- sovellettava eläkerahasto
- työskentelyala
- eläkkeen perusteena oleva palkka
- vähennettävä tai maksusta vapautettu osa
- maksujen jakamista koskeva sopimus
- ikä ja eläkejärjestely
Koska maksuprosentit vaihtelevat, peruslaskuri ei voi sisällyttää kaikkia ammatillisen eläkejärjestelmän vähennyksiä. Todellisen palkkalaskelman nettopalkka voi siksi olla pienempi.
Työnantajan maksut ja työllistämisen kokonaiskustannukset
Työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset ovat työsopimuksen mukaista bruttopalkkaa suuremmat.
Työsuhteesta riippuen työnantajan kuluihin voi kuulua:
- Zvw-sairausvakuutusmaksu
- työttömyysvakuutusmaksu
- työkyvyttömyysvakuutusmaksut
- työhönpaluurahaston maksut
- työnantajan eläkemaksut
- lomaraha
- toimialakohtaiset maksut
- muut työehtosopimukseen perustuvat työsuhde-edut
Yksinkertaistettu laskukaava on:
Työnantajan kokonaiskustannukset = bruttopalkka + työnantajan palkanmaksuun liittyvät maksut ja etuudet
Laskurin näyttämä työnantajan kustannus on arvio, koska useat maksuprosentit riippuvat työnantajasta ja työsopimuksesta.
Lomaraha
Alankomaissa työntekijöillä on yleensä oikeus lomarahaan, hollanniksi vakantiegeld tai vakantiebijslag.
Lakisääteinen vähimmäismäärä on tavallisesti 8 % vuosibruttopalkasta. Lomaraha kertyy usein vuoden mittaan, ja se maksetaan touko- tai kesäkuussa.
Jotkut työnantajat sisällyttävät lomarahan ilmoitettuun vuosipalkkaan, kun taas toiset maksavat sen erikseen. Tämä ero on tärkeä työtarjouksia vertailtaessa.
Lomaraha on veronalaista. Lomarahan palkkalaskelmassa näkyvä veronpidätys voi vaikuttaa suuremmalta, koska se käsitellään palkkaverotaulukoissa erityisenä suorituksena.
Palkanmaksukertojen määrä
Alankomaissa työntekijät saavat tavallisesti 12 kuukausipalkkaa ja niiden lisäksi lomarahan.
Kokonaista 13. kuukausipalkkaa ei edellytetä kaikilta lain nojalla. Sitä voidaan kuitenkin maksaa seuraavien perusteella:
- työsopimus
- työehtosopimus
- yrityksen palkkauskäytäntö
- vakiintunut työpaikan käytäntö
Bonukset, provisiot ja vuoden lopussa maksettavat erät ovat yleensä veronalaisia ja voivat sovellettavasta järjestelmästä riippuen kuulua myös eläkkeen perusteena olevaan palkkaan.
Vähimmäispalkka Alankomaissa
Alankomaissa on lakisääteinen vähimmäistuntipalkka kiinteän valtakunnallisen vähimmäiskuukausipalkan sijaan.
Vähintään 21-vuotiaiden työntekijöiden bruttomääräinen vähimmäistuntipalkka on:
- 14,71 euroa 1. tammikuuta 2026 alkaen
- 14,99 euroa 1. heinäkuuta 2026 alkaen
15–20-vuotiaisiin työntekijöihin sovelletaan alempia lakisääteisiä nuorten vähimmäispalkkoja.
Kuukausittainen vähimmäispalkka riippuu siten kyseisen kuukauden työtuntien määrästä. Yhtä kiinteää kuukausittaista vähimmäismäärää, joka olisi sama työtunneista riippumatta, ei ole.
Ulkomailta palkattujen työntekijöiden 30 prosentin erityisjärjestely
Jotkut ulkomailta palkatut työntekijät voivat olla oikeutettuja Alankomaiden ulkomailta muuttaneiden työntekijöiden verojärjestelyyn, joka tunnetaan nimellä 30% ruling tai 30% facility.
Jos kaikki ehdot täyttyvät, osa palkkiosta voidaan maksaa verovapaana korvauksena ulkomailla työskentelyyn liittyvistä kuluista. Sääntöihin sisältyy kelpoisuusehtoja, palkkarajoja, enimmäiskesto sekä rajoituksia sille palkan määrälle, johon järjestelyä sovelletaan.
Finorumin peruslaskelma ei sovella 30 prosentin erityisjärjestelyä automaattisesti. Ehdot täyttävien työntekijöiden nettopalkka voi siksi poiketa laskurin perustuloksesta.
Miksi tulos voi poiketa palkkalaskelmastasi?
Todellinen käteen jäävä palkkasi voi poiketa arviosta seuraavista syistä:
- sovelletaanko palkanmaksussa verohyvitystä
- tulot usealta työnantajalta
- ammatillisen eläkejärjestelmän maksut
- lomaraha
- bonukset tai provisiot
- veronalaiset luontoisedut
- työsuhdeauto
- valtion eläkeiän saavuttaminen
- henkilökohtaiset verovähennykset
- 30 prosentin erityisjärjestely
- vain osan vuodesta kestävä työsuhde
- palkanmaksun ulkopuolella maksettava sairausvakuutus
- muut veronalaiset tulot
- vuosittainen verotuksen tasaus
- palkanlaskennan pyöristykset
Lopullisessa tuloverotuksessa otetaan huomioon koko vuoden tulot ja henkilökohtaiset olosuhteet, kun taas palkanmaksun yhteydessä tehtävä pidätys on vain ennakkolaskelma.
Alankomaiden palkkojen vertailu muihin EU-maihin
Sama bruttopalkka voi tuottaa eri suuruisen käteen jäävän palkan eri EU-maissa. Alankomaissa suhteellisen korkeat nimelliset verokannat yhdistyvät huomattaviin tuloista riippuviin verohyvityksiin.
Vertailutoiminnolla voit verrata Alankomaita toiseen EU-jäsenvaltioon samalla bruttopalkalla.
Nettopalkka ei yksin kuvaa ostovoimaa. Huomioon kannattaa ottaa myös asuminen, pakolliset sairausvakuutusmaksut, liikenne, lastenhoito ja muut elinkustannukset.
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä ovat Alankomaiden tuloverokannat vuonna 2026?
Valtion eläkeikää nuoremmilla työntekijöillä Box 1 -verokannat ovat 35,75 % 38 883 euroon asti, 37,56 % 78 426 euroon asti ja 49,50 % sen ylittävästä osasta.
Sisältyvätkö yleiset sosiaalivakuutusmaksut laskelmaan?
Kyllä. AOW-, Anw- ja Wlz-maksut sisältyvät ensimmäiseen Box 1 -verokantaan.
Mikä on yleisen verohyvityksen enimmäismäärä?
Yleisen verohyvityksen enimmäismäärä on 3 115 euroa vuonna 2026. Se pienenee, kun yhteenlasketut tulot ylittävät 29 736 euroa.
Mikä on työtulon verohyvityksen enimmäismäärä?
Työtulon verohyvityksen enimmäismäärä on noin 5 685 euroa vuonna 2026 työtuloista riippuen.
Sisältyykö sairausvakuutus nettopalkkaan?
Työnantajan tulosidonnainen Zvw-maksu kuuluu työnantajan kustannuksiin. Työntekijän perussairausvakuutusmaksu maksetaan yleensä suoraan vakuutusyhtiölle, eikä laskuri vähennä sitä.
Sisältyykö lomaraha laskelmaan?
Se riippuu siitä, miten syötetty palkka on määritelty. Alankomaissa työntekijöillä on yleensä oikeus vähintään 8 prosentin lomarahaan, joka maksetaan usein erikseen.
Sisältääkö laskuri eläkemaksut?
Laskuri ei voi sisältää kaikkia ammatillisen eläkejärjestelmän maksuja, koska maksuprosentit vaihtelevat työnantajan, toimialan ja eläkerahaston mukaan.
Sopiiko laskuri itsenäisille ammatinharjoittajille?
Ei. Itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovelletaan erilaisia tuloverotusta, vakuutuksia ja yrityskuluja koskevia sääntöjä.
Tärkeä huomautus
Finorumin Alankomaiden nettopalkkalaskuri antaa vain suuntaa-antavan arvion. Se perustuu tavanomaista työsuhdetta koskeviin oletuksiin ja Alankomaiden palkanlaskennan keskeisiin sääntöihin vuonna 2026.
Todellinen tulos voi vaihdella palkanmaksussa sovellettavien verohyvitysten, eläkemaksujen, lomarahan, henkilökohtaisen sairausvakuutuksen, työsuhde-etujen, ulkomailta muuttaneiden työntekijöiden verohelpotusten tai muiden vuotuisten tulojen vuoksi. Virallista laskelmaa varten ota yhteyttä pätevään palkanlaskennan asiantuntijaan, veroneuvojaan tai Alankomaiden verohallintoon.
Virallista tietoa on saatavilla Alankomaiden verohallinnolta vuoden 2026 Box 1 -verokannoista ja vuoden 2026 verohyvityksistä sekä Alankomaiden hallituksen vuoden 2026 vähimmäispalkkaa koskevasta ohjeesta.
Matias Bućella on hallinto-oikeuden koulutustausta ja yli kymmenen vuoden kokemus maailmanlaajuisten markkinoiden, valuuttakaupan ja henkilökohtaisen talouden tutkimisesta. Hänen oikeudellinen koulutuksensa muovaa hänen sijoitusajatteluaan, jossa korostuvat sääntely, rakenne ja riskienhallinta. Finorumissa hän kirjoittaa monenlaisista talousaiheista, eurooppalaisista ETF-rahastoista yksityissijoittajille suunnattuihin käytännön taloudenhallintastrategioihin.